• Haraa kasvualustan pintaa aurinkoisella säällä
• Tee istutukset heti kasvualustan levityksen jälkeen ja pyri saamaan maan pinnan kattava kasvusto aikaan mahdollisimman nopeasti, jotta puutarhakasvit kilpailevat tehokkaasti kasvutilasta rikkakasvien kanssa ja kitkemisen tarve vähenee.
• Käytä riittävän paksua katekerrosta kasvualustan päällä ja levitä se heti istutusalueen perustamisen jälkeen. Näin kate estää tehokkaasti siemenrikkakasvien itämistä.
• Nurmikoilta yksivuotisia rikkakasveja kuten jauhosavikkaa ja ukontatarta ei ole tarpeen kitkeä, vaan ne voidaan leikata. Nämä rikkakasvit eivät kestä leikkaamista ja kuolevat pois, kun nurmikon leikkaaminen aloitetaan.
• Vinkki: ruohonleikkurin terä kannattaa säätää korkeimmalle tasolle, jotta nurmiheinät eivät vioittuisi.

• Ennen uuden mullan levittämistä olisikin varmistuttava siitä, ettei pohjamaassa ole ennestään monivuotisten rikkakasvien juuria ja ettei pohjamaan täyttöä tehdä monivuotisten rikkakasvien juuria sisältävällä maa-aineksella.
• Vanhojen juuririkkakasvien torjunnassa parhaita keinoja ovat kemiallinen torjunta ja erittäin huolellinen ja riittävän syvä vanhan maa-aineksen poistaminen. Kemiallisena torjuntana on käytettävä valmisteita, jotka tappavat kasvit juuria myöten.
• Myös monivuotiset rikkakasvit voivat levitä kasvualustaan siementen avulla. Niidenkin kohdalla tärkeintä on kitkeä taimet ajoissa pois, jotta niiden juuret eivät ehdi levitä syvälle kasvualustaan ja siten jäädä pitkäaikaiseksi riesaksi.

Syynä löytyy todennäköisesti epätasainen lannoite. Esimerkiksi käsin heittelemällä levitetty lannoite voi herkästi levitä epätasaisesti ja lopputuloksesta näkee erittäin selvästi mitkä kohdat ovat saaneet ravinteita ja mitkä eivät.

Liian pitkä nurmikko talvea vasten tai suuri märän leikkuujätteen määrä nurmikon päällä tiivistyy kasvuston päälle ja sen alta nurmikko kuolee. Nurmikko ei saa valoa eikä happea tiiviin kerroksen alla. Talvella myös erilaiset talvituhosienet tekevät tuhojaan nurmimassan alla. Tiivis märkä massa voi tukahduttaa nurmen myös jäätymällä talvella ja jäädyttämällä hienien kasvupisteet.

Syy on todennäköisesti suurempi koiran pissamäärä yhdessä kohdassa, joka tappaa nurmikon. Heti, kun alueen laidalla alkaa olla niin laimeaa, ettei nurmikko kuole, toimii virtsan typpi kasvua edistävänä lannoitteena nurmikolle.

Tyypillisesti kulkureiteillä tai oleskelualueilla, kuten puistonpenkit, oikoreitit ja puiden vierustat. Syynä tallaus, päältä ajo tai muu sellainen, joka tiivistää kasvualustaa kasveille kelvottomaksi ja vahingoittaa muutenkin nuorta nurmea. Koirat saattavat merkkaamisen päätteeksi kuopia maata voimallisesti ja kaivaa nurmea juurineen pois.

Jos nurmikkoalueella on selvärajaisia eri muotoisia kuolleita tai kellastuneita laikkuja, joiden ympärillä ei ole koiranpissavioituksille tyypillistä tummempaa rinkulaa, on syynä tarvaroiden säilytys nurmikon päällä. Esimerkiksi rakennustavaraa. Ilman valoa nurmikko ei kasva.

Jos nurmikon päältä poistetaan sen peittona ollut asia ajoissa, nurmikko voi vielä toipua, kunhan sen hyvinvoinnista pidetään huolta jatkossa kastelemalla ja lannoittamalla sitä sopivasti.

Vastaavasti nurmikko kuivuu ja kellertyy, jos se ei saa vettä ja ravinteita. Näin käy, jos nurmikon alla on jotain muuta (esim. kaivonkansi) kasvualustan sijaan.

• Kivet tuovat kasvualustaan rakennetta ja tasaavat kasvualustan lämmönvaihteluja.
• Liian suurikokoisina tai suurina määrinä ne voivat kuitenkin hankaloittaa nurmikon perustamista tai hoitoa. Todella runsaat kivimäärät voivat lisätä kasvualustan vedenläpäisyä ja tehdä siitä herkemmän kuivuudelle.
• Kasvualustojen kivennäisosuuden karkeutta tutkitaan analysoimalla tuotteiden rakeisuuskäyrät, jotka kertovat eri raekokojen suhteellisen osuuden painoprosentteina
• Kivien määrä voi myös vaikuttaa todellisuutta suuremmalta, jos kasvualustaa kastellessa vesieroosio vie mukanaan hienoainesta, jolloin näkyviin tulee kiviä, jotka painavampina eivät lähde veden mukaan.
• Viherympäristöliiton suositukset (2018) kasvualustojen kivennäismaaosion kiville ovat seuraavat:

• Kasvualusta koostuu orgaanisesta (turve ja komposti) aineksesta ja kivennäisaineksesta (hiekka). Kunnon kastelun jälkeen kasvualustan pintamateriaali lajittuu, kun kevyempi orgaaninen aines painuu pois pinnasta. Lajittuminen tapahtuu vain aivan kasvualustan ohuessa (1-3 mm) pintakerroksessa, eikä se vaikuta kasvualustan laatuun. Ilmiö onkin lähinnä kosmeettinen.
• Jos haluat saada lopputuloksesta huolitellumman näköisen, voit harata pintakerrosta kevyesti ja tasoittaa näin hiekan orgaanisen aineksen kanssa.
• Toinen suositeltava vaihtoehto on käyttää katetta istutusalueiden viimeistelyyn. Viimeistellyn ilmeen lisäksi katekerros tasaa maan kosteusvaihtelua ja vähentää kastelun tarvetta, lisäksi se vilkastuttaa maan mikrobitoimintaa.

• Savi pidättää vettä ja ravinteita, joten kasvualusta, jossa on savea, ei ole niin herkkä kuivuudelle.
• Kun savi on erillisinä palleroina, ei kasvualusta kokonaisuutena ole liian tiivis vaan runsaiden sateiden tuoma liiallinen vesi pääsee valumaan kasvualustasta pois savipalleroiden väleissä olevan karkeamman kasvualusta kautta.

• Nurmikon ja pitkäaikaisten istutusten kasvualustassa on tärkeää olla runsaasti hiekkaa, jotta kasvualustan rakenne pysyy hyvänä pitkään.
• Mitä kovemmalla käytöllä alue on, sitä tärkeämpää on runsas kivennäismaan osuus: nurmikoiden kasvualustoissa noin 50-60 % tilavuudesta.
• Kasvualusta voi näyttää pinnastaan hiekkaisemmalta kuin se todellisuudessa on, jos pintamateriaali on lajittunut esimerkiksi tuulen vaikutuksesta. Lajittuminen tapahtuu vain aivan ohuessa pintakerroksessa, eikä vaikuta tuotteen laatuun.
• Jos istutuksilla/nurmikoilla käyttää pussimultamaista kasvualustaa, jossa on runsaasti orgaanista ainesta, se tiivistyy liikaa vuosien saatossa. Tiivistyminen estää veden imeytymistä ja kaasujen vaihtoa maaperässä, jolloin kasvien kasvu heikkenee tai estyy kokonaan.
• Runsaammin orgaanista ainesta sisältäviä kasvualustoja voi käyttää kohteissa, joita on tarkoitus muokata ja parantaa vuosittain tai ainakin muutaman vuoden välein ja joiden ei tarvitse kestää tallausta, esimerkiksi kasvimailla, kesäkukilla ja perennapenkeissä.

• Hyväkuntoisessa nurmikossa sammal ei pärjää kilpailussa vaan kuolee omia aikojaan pois. Sammalen torjunnassa keskeisintä onkin pitää huolta nurmikon kasvukunnosta. Erilliseen sammalen poistoon ei ole tarvetta, jos nurmikon kasvuolot saadaan optimaalisiksi, jolloin sammal häviää ajan myötä itsekseen.
• Nurmikko tarvitsee kasvaakseen paljon valoa. Suuren puun alla varjossa nurmikko ei pärjää ja sammalet valtaavat alaa. Nurmikkoa tulee myös lannoittaa ja kalkita, jotta se voisi hyvin. Kovassa kulutuksessa olevan nurmikon kasvualusta voi myös tiivistyä käytössä liikaa, jolloin nurmikon juuristo alkaa voida huonosti ja kasvu heikkenee. Tällöin auttaa kasvualustan ilmaaminen. Ilmaaminen yhdistettynä karkean hiekan tai Kekkilä Nurmikon hoitomullan levitykseen antaa parhaan tuloksen tiivistymisen korjaamisessa.
• Jos paikka on kovin varjoinen, ei nurmikolla ole mahdollisuutta voida hyvin ja sellaiseen kohteeseen kannattaakin valita maanpeitoksi jotain muuta kuin nurmikkoa. Jos alueen ei tarvitse kestää tallausta, voi sammalpintakin olla kaunis vihreä maanpeitto. Jos nurmikolle liian varjoisan alueen täytyy kestää runsasta kulutusta, kannattaa siihen kasvien sijaan laittaa esimerkiksi kiveys ja laittaa kasvillisuudeksi varjossa viihtyviä kasveja omille istutusalueilleen.

• Ilma on täynnä sienten itiöitä ja hyvän mullan kuuluu myös sisältää mikrobeja eikä olla steriiliä & kuollutta kaikesta elämästä. Sopivissa oloissa erilaiset homeet voivat muodostaa näkyvää kasvustoa kasvualustan pinnalle. Esim. nurmikossakin on aivan normaalia, että joskus pintaan kasvaa sienten itiöemiä.
• Sienikasvustosta ei ole kasveille haittaa. Jos homeiden ulkonäkö häiritsee, voi kasvualustan pintaa sekoittaa. Ilmavampana pinta kuivuu nopeammin ja sienten kasvu heikkenee. Jos kasvualustan pinnalla kasvaa reilusti hometta/sieniä, kannattaa pohtia onko kasvualustaa kasteltu liikaa. Liika märkyys voi tappaa kasvin.
• Hyvä kasvualusta sisältää runsaasti mikrobeja, jotka mm. hajottavat kasvualustan orgaanista ainesta ja vapauttavat ravinteita kompostista kasvien käyttöön. Mikrobien toiminnasta muodostuvia kaasuja saattaa kertyä suurella kasalla varastoitavan kasvualustan sisäosiin. Erityisesti talvella kasan pinnan ollessa jäässä, eivät kaasut pääse vaihtumaan pinnan läpi. Tämän seurauksena voi keväällä maan sulaessa olla tilapäinen hajuhaitta, kun asiakkaalle toimituksen yhteydessä kasaa pöyhitään. Haitta on kuitenkin hetkellinen ja häviää muutamissa päivissä kasan levityksen jälkeen.
• Kasvualustan hajusta ei ole kasveille mitään haittaa.

• Luonnon ja uusiutumattomien raaka-aineiden säästämiseksi Kekkilä hyödyntää kierrätettyjä ainesosia viherrakentamiseen tarkoitettujen tuotteiden valmistuksessa.
• Käytämme ainoastaan alkuperältään tunnettuja, tutkittuja, käyttöön soveltuvia raaka-aineita, jotka saattavat kuitenkin joskus sisältää hyvin pieniä määriä epäpuhtauksia kuten muovia, lasinsiruja ja pieniä metallikappaleita.
• Prosessoimme kaikki raaka-aineet huolellisesti parasta tarkoitukseen soveltuvaa tuotantotekniikkaa hyödyntäen, mutta emme voi kuitenkaan taata, että lopputuote olisi täysin vailla epäpuhtauksia.
• Lannoitevalmisteasetuksen mukaan kasvualustan raaka-aineena käytettävät kompostit ja käsitellyt jätevesilietteet saavat sisältää epäpuhtauksia (lasi, metalli, muovit, luut, kivet) 5 g per kilo kuiva-ainetta.
• Suurista roskamääristä multakuormassa pyydämme olemaan yhteydessä joko asiakaspalveluumme tai aluemyyjään.

• Kompostimullan haju johtuu mikrobiologisesta aktiivisuudesta. Hyvä kasvualusta sisältää runsaasti mikrobeja, jotka mm. hajottavat kasvualustan orgaanista ainesta ja vapauttavat ravinteita kompostista kasvien käyttöön.
• Mikrobien toiminnasta muodostuvia kaasuja saattaa kertyä suurella kasalla varastoitavan kasvualustan sisäosiin, kun ne eivät pääse vaihtumaan pinnan läpi. Tämän seurauksena voi olla tilapäinen hajuhaitta, kun asiakkaalle toimituksen yhteydessä multakasa avataan ja pöyhitään. Haitta on kuitenkin hetkellinen ja häviää muutamissa päivissä kasan levityksen jälkeen.
• Kasvualustan hajusta ei ole kasveille mitään haittaa.
• Kaikki kasvualustoissamme käytettävä komposti on lannoitelain vaatimusten mukaisesti kasvualustalaatuista kompostia, eli kypsää, hygienisoitua ja stabiloitua materiaalia.
• Kompostoinnissa raaka-ainemassan lämpötila nousee korkeaksi, jolloin lähtöaineksessa olleet mahdollisesti kasveille ja eliöille haitalliset bakteerit kuolevat. Kun lähtöaines muutenkin muuttuu täysin toiseen muotoon, valmis komposti on vaaraton maanparannusaine.
• Analysoimme kaikki käyttämämme kompostierät ulkopuolisessa laboratoriossa ennen kasvualustakäyttöä, jotta varmistumme niiden täyttävän kasvualusta- ja lannoitekäytön kypsyyskriteerit.