Viherkatto kruunaa Jakomäen Sydämen

Jakomäen koulukeskus oli Helsingin kaupungille iso rakennushanke. Elokuussa valmistunut Jakomäen Sydän -palvelukeskus kätkee sisäänsä ala- ja yläkoulun, päiväkodin sekä nuorisotilat. Piha-alueella on myös uusi leikkipuisto. Alueen vanhat koulurakennukset on purettu ja niiden tilalle rakennetaan tulevina vuosina kerrostaloja noin 500 asukkaalle.

Uudisrakennusten katot vaativat modernin hulevesiratkaisun, sillä muuten sadevesijärjestelmän kapasiteetti olisi jäänyt pieneksi. Hulevesisyistä kattoratkaisuksi valikoitui vettä viivyttävä viherkatto. Yli puolet valtavan rakennuksen kattoalasta peitettiin maksaruohomatolla. Kekkilä oli hankkeessa mukana viherkatolle sopivan kasvualustan suunnittelussa ja toteutuksessa.

Kaksi viikkoa asennuksen jälkeen keltavalkoinen maksaruohokatto näyttää värikkäältä ja eläväiseltä. Kun työmiehet poistuivat katolta, ilmestyivät tilalle toisenlaiset työläiset. Keskikesän hellepäivänä pörriäisliikenne vetää vertoja jopa Kehä ykkösen aamuruuhkalle.

Vaatii tarkkaa suunnittelua

Viherkattojen suunnittelu ja rakentaminen vaativat vankkaa ammattitaitoa. Jakomäen hankkeessa viherkaton kattorakenteen toteutuksesta vastasi Nordic Waterproofing -konserniin kuuluva AL-Katot Oy yhteistyökumppaneineen.

Viherkaton suunnittelu lähtee perusrakenteista, sillä viherkatto painaa tavallista pelti- ja bitumikattoa enemmän. Kosteuden pääsy kasveista ja kasvualustasta rakenteisiin on luonnollisesti estettävä varmoin vedeneristysrakentein.

– Viherkatossa on käännetty rakenne. Vettä pitävä kerros on alimmaisena, kun se tavallisissa katoissa on päällimmäisenä, katon alusrakenteiden toteuttamisesta vastannut Pauli Niskanen AL-Katot Oy:stä kertoo.

– Betonivalun päälle levitetään kolme kerrosta bitumikermiä ja kerrokset liitetään toisiinsa hitsaten. Kermien päälle asennetaan vaakasalaojamatto ja lämpöeristeet. Lämpöeristeiden päälle tulee suojavalu ja sen päälle salaojittava ja vettä varastoiva levy sekä suodatinkangas. Vasta suodatinkankaan päälle tulee varsinainen kasvukerros eli kasvualusta ja maksaruohomatto, Niskanen luettelee.

Käännetyt katot ovat olleet Suomessakin jo melko pitkään käytössä. Tekniikka ja rakennusmateriaalit ovatkin käytännössä koeteltuja ja luotettavia.

Kastelu ja lannoitus tärkeää

Viherkaton pintakerroksen eli kasvualustan ja kasvuston asentamisesta vastasi espoolainen, viherkattojen asennukseen ja hoitoon erikoistunut KH-Partio Oy. Yritys on tehnyt yhteistyötä AL-Kattojen kanssa muissakin pääkaupunkiseudun viherkattokohteissa.

– Viherkaton asennus sujui kesäkuussa suunnitelmien mukaan. Näin isolla työmaalla aikataulutus on tärkeää. Nosturi pitää olla varattuna ja aikataulun on pidettävä. Sempergreen-maksaruoho tuodaan Hollannista kylmärekoilla eikä elävää materiaalia voi säilyttää rullissa kahta päivää pidempään, KH-Partion Jani Laine painottaa.

Kekkilän valmistaman maksaruohokasvualustan paksuus Jakomäen Sydämen katolla on 7–8 senttiä. Maksaruohomatto on noin kolmen sentin paksuinen.

– Kekkilän kasvualusta on varsin kivennäismaapitoinen. Kasvualustan lannoitteena on Kekkilän komposti, joka luovuttaa orgaanisia ravinteita hitaasti kasvien käyttöön. Hidasliukoisuutensa ansiosta ravinteet eivät valu alustasta pois sadevesien mukana, tuotepäällikkö Paulina Nyberg Kekkilästä vakuuttaa.

Kekkilän pääkaupunkiseudun kasvualustat valmistetaan Vantaalla lentokentän vieressä sijaitsevalla multa-asemalla, joten kuljetusmatka Jakomäkeen oli lyhyt.

Maksaruohorullien levittämisen jälkeen kasvustolle annettiin Sempergreenin kestolannoite. Sadetinkastelu käynnistyi välittömästi ja kesti parisen viikkoa. Maksaruoho on aurinkoisen paikan kasvi eikä kaipaa alkuvaiheen jälkeen keinokastelua. Ylläpitolannoitusta kuitenkin tarvitaan tulevina vuosina.

– Lannoitus suositellaan tehtäväksi kerran tai kaksi kasvukaudessa. Maksaruoho on aika vähään tyytyväinen, mutta vähintään kevätlannoitus tarvitaan, Nordic Waterproofing Oy:n tuoteryhmäpäällikkö Jaana Valjus sanoo.

Hulevedet hallinnassa

Hulevesien hallinnan parantaminen on usein yhtenä syynä viherkaton valitsemiseen. Jakomäen Sydämen viherkatto pystyy pidättämään arviolta 17 litraa vettä neliömetrille, mikä tarkoittaa 17 millin sademäärää.

Kasvualustan lannoitteena on komposti, joka luovuttaa orgaanisia ravinteita hitaasti kasvien käyttöön. Hidasliukoisuutensa ansiosta ravinteet eivät valu alustasta pois sadevesien mukana.

Maksaruohokasvusto pidättää vettä noin 5 litraa, Platon DE -vaakasalaojituslevy kuusi litraa ja Kekkilän kasvualusta kuusi litraa neliömetrille. Viherkatto on kustannustehokas ratkaisu, sillä viherkaton ansiosta vältytään rakentamasta alueelle uusi ja kallis sadevesijärjestelmä.

– Jakomäessä on yllättävät pienet hulevesiputket eikä kattovesiä voi siksi päästää suoraan viemäreihin. Viherkaton lisäksi sadevesien hallintaan on rakennettu koko talon mittaiset viivytyskentät, työnjohtaja Lauri Kulmala NCC:ltä kertoo.

Maksaruohokatto näyttää kesäkuun lopulla niin pehmeältä ja mukavalta, että siihen tekisi mieli heittäytyä selälleen, sulkea silmät ja kuunnella kimalaisten rauhoittavaa pörinää. Katto ei ole kuitenkaan tarkoitettu ihmisille.

– Maksaruohokatto ei kestä kulutusta. Koululaiset eivät voikaan valitettavasti tulla tänne potkimaan palloa, Pauli Niskanen nauraa.

Nordic Waterproofing taitaa viherkatot

Nordic Waterproofing Oy on erikoistunut bitumikattojen valmistajaksi ja rakentajaksi. Yhtiö tekee sekä perinteisiä että viherkattoja.

– Meillä on kaksi urakointiyhtiötä, KerabitPro Oy ja AL-Katot Oy, jotka rakentavat viherkattoja. AL-Katot vastasi Jakomäen Sydämen kattorakenteista ja vedeneristystöistä, tuoteryhmäpäällikkö Jaana Valjus Nordic Waterproofing Oy:stä kertoo.

Nordic Waterproofing valmistaa viherkatoille sopivia bitumikatteita, salaojalevyjä ja juurisuojakermejä. Jakomäen Sydämen lisäksi AL-Katot on rakentanut viherkattoja useiden taloyhtiöiden autokatoksiin. Myös Vantaan jäteasemalla on tuore viherkatto.

– Viherkattojen kysyntä on lisääntynyt ilahduttavasti viime vuosina. Pystymme tarjoamaan asiakkaille viherkaton suunnittelusta toteutukseen saakka, jolloin viherkaton hankkiminen on helppoa. Myös rakentamisen vastuuasiat ja takuut ovat tällöin selkeät. Olemme laatineet myös rakennekuvia viherkattoratkaisuista, jolloin suunnittelijoiden on helpompi sisällyttää viherkatot rakennussuunnitelmiinsa.

Viimeisimpänä Nordic Waterproofing on kehittänyt viherkatoille sopivat, haponkestävät räystäspellit, jolloin kokonaisuus sointuu hyvin yhteen ja on toimiva myös vedeneristyksen kannalta.

Valjuksen mukaan maksaruohokattojen lisäksi kysyntää alkaa olla muun tyyppisillekin viherkatoille kuten niittykatoille.

Viherkatto ei ole täysin huoltovapaa, vaan se vaatii perinteistä kattoa tarkempaa seurantaa ja hoitoa. Nordic Waterproofing tarjoaa viherkatoille myös huoltopalvelun, jolloin asiakkaan ei tarvitse huolehtia esimerkiksi vuotuisista lannoituksista.

Saumattomalla yhteistyöllä rakennushanke viherkattoineen pysyi sovitussa aikataulussa. Hienoa lopputulosta ihastelevat Jani Laine KH-Partiosta (vas.), Lauri Kulmala NCC:ltä, Pauli Niskanen AL-Katoista ja Jaana Valjus Nordic Waterproofingilta

Teksti: Markku Pulkkinen
Julkaistu Vehreä-lehdessä 2/2021

Lisätietoa hankkeesta Helsingin kaupungin sivuilla 

Lisätietoa ja vinkkejä kasvikattojen kasvualustoihin ja toteutukseen