Viherkattojen ja kattopuutarhojen suunnittelu ja toteutus vaatii osaavat tekijät. Espoolainen KH-Partio Oy rakensi viiteen Keski-Pasilan taloon noin 500 neliön kattopuutarhat.
– Kattopuutarhoissa on heiniä ja maanpeitekasveja kasvavia matalampia osia ja pensaita kasvavia korkeampia osia. Katoilla on myös viihtyisiä oleskelualueita, toimitusjohtaja Jani Laine kuvailee.
Matalilla alueilla kasvaa muun muassa keltamaksaruohoa, ahomansikkaa, punanataa ja ketoneilikkaa. Kaikki kasvit on istutettu kasvualustaan pottitaimina. Istutusaltaissa on muun muassa tuivioita, sinikatajia, purppuraheisiangervoa ja lamoherukkaa. Hyötykasvialtaita katoille ei suunniteltu, mutta jossain taloissa asukkaat ovat alkaneet puuhata niitä omatoimisesti.
Laine pitää perinteistä maksaruohokattoakin hyvänä, mutta useampien lajien käyttö lisää katon monimuotoisuutta.
KH-Partion urakoimien Keski-Pasilan talojen rakennuttajana toimi JM Suomi Oy ja kattopuutarhat suunnitteli Sitowise Oy. Kaksi taloista täyttää ympäristöystävällisestä rakentamisesta kertovan Joutsenmerkin vaatimukset. Joutsenmerkki-talojen kattopuutarhoissa on käytetty muun muassa lämpökäsiteltyä puuta ja kaikki taimet ja kasvualustat ovat kotimaisia.
Koeteltuja kasvualustoja viherkatolla
Viherkatto vaatii tarkasti suunnitellun alusrakenteen. Pasilan taloissa käytettiin hyväksi havaittua rakennetta, jossa alimmaisena on käännetty kattorakenne ja sen päällä juurisuojamatto ja 25–40 millin paksuinen vedenpidätyskenno. Kennoston päälle on asennettu suodatinkangas ja sen päälle varsinainen kasvualusta.
Kasvualustana KH-Partion asentamissa kohteissa käytettiin Kekkilän Maksaruohokattomulta PLUS ja Kattopuutarhamultaa. Kattopuutarhamullalla on saatu rakennettua myös korkoeroja katoille.
– Katoille ja kansille suunnitellut Kekkilän kevyet kasvualustat ovat toimineet aikaisemmissakin kohteissa hyvin, Laine kertoo.
Keski-Pasilan viherkatot lähtivät viime kesänä hyvin kasvuun. KH-Partio hoitaa katot kahden vuoden takuuhoitosopimuksen ajan.
– Sopimuksiin kannattaisi kirjata selkeästi, että urakoitsija velvoitetaan hoitamaan viherkattoa kahden vuoden ajan. Hyvän alkuhoidon ansiosta kasvillisuus saadaan juurtumaan kunnolla. Hoitosopimusta voi olla hyvä jatkaa takuuajan jälkeenkin, Laine sanoo.
Katolla kasvuolot ovat pihapuutarhaa karummat. Ylhäällä tuulee ja kasvualusta routaantuu yleensä pohjaa myöden. Joskus katoille saattaa muodostua jääpeite, joka tukehdutti kasvuston. Tyhjät laikut paikataan yleensä lannoituksella ja kastelulla, mutta joskus kasvustoa joudutaan täydentämään uusintaistutuksin. Ammattilaisella rakentamisella ja hoidolla riskejä voidaan kuitenkin pienentää.
– Kaikkien kattojen kunto pitäisi Kattoliiton suosituksen mukaisesti käydä tarkastamassa vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kattopuutarha vaatii huomiota useamminkin. Jokakeväinen, maltillinen lannoitus on suositeltavaa. Kesällä nypitään rikkaruohot pois. Hellejaksoina viherkattoa voi olla tarpeen myös kastella, Laine neuvoo.
KH-Partio keskittyy viherkattoihin
Vuonna 2016 perustettu viherpalveluyritys KH-Partio Oy on yksi Suomen johtavista viherkattorakentajista. Yrityksen viime kesäkin oli vilkas.
– Rakensimme viime vuonna yli 20 000 neliötä viherkattoja. Suurimmat kohteemme olivat Tampereen yliopistollisen keskussairaalan uudisrakennuksen katto ja Turkuun rakennetun pysäköintitalon katto, toimitusjohtaja Jani Laine kertoo.
Kiinnostus viherkattoihin on Laineen mukaan kasvanut vuosi vuodelta, sillä asiakkaiden kokemukset ovat olleet hyviä. Yrityksen liikevaihdon kasvu edellisen vuoden 1,4 miljoonasta eurosta viime vuoden noin kahteen miljoonaan euroon kertoo myös kysynnän kasvusta.
– Asunto-osakeyhtiöt ovat tyypillisiä viherkattoasiakkaita. Näissä kohteissa viherkatto asennetaan usein myös auto- ja varastokatoksiin. Koulut ja muut julkiset rakennukset sekä parkki- ja teollisuushallit ovat myös kasvava ryhmä. Tyypillisin viherkattokohde on laajuudeltaan 200–500 neliötä.
KH-Partio työllistää sesonkiaikana 15–20 henkilöä. Heistä suurin osa työskentelee viherkattojen parissa. Yritys tarjoaa myös muiden viheralueiden hoitopalvelua.
TEKSTI: Markku Pulkkinen KUVAT: Hanna-Kaisa Hämäläinen