Asiantuntemusta painotettava
Viherympäristöliitossa iloitaan, että viherympäristön vaikutus ihmisten hyvinvointiin on nykyään laajasti tunnistettu ja tunnustettu.
Viherympäristöliiton toiminnanjohtaja Annina Vuorsalo on tuore tulokas viherrakennusalalla. Vuorsalo siirtyi Viherympäristöliiton ruoriin viime keväänä julkisen puolen maankäytön suunnittelusta.
Viheralan trendien Vuorsalo näkee kumpuavan laajemmista megatrendeistä, kuten kaupungistumisesta, väestön ikääntymisestä, luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä, ilmastonmuutoksesta ja digitalisaatiosta.
– Viheralalla trendit näkyvät muun muassa kiertotalousajatteluna, päästöjen hillintänä sekä materiaali- ja kasvivalintoina. Pyrimme vahvasti edistämään kestävän ympäristörakentamisen (KESY) ajattelua, Vuorsalo linjaa.
– Digitalisaatio vaikuttaa yhä vahvemmin viheralan toimintatapoihin. Erilaiset mallinnukset, mittaustekniikat ja älyrakentaminen tulevat osaksi viheralan arkea.
Vuorsalo näkee, että ihmisten hyvinvointi korostuu jatkossa päätöksenteossa, ja viheralalla onkin hyvä tilaisuus tuoda esille omaa rooliaan hyvinvoinnin edistäjänä.
– Korona-aika on nostanut viheralueiden merkityksen uudelle tasolle osana ihmisten jokapäiväistä elämää. Moni on havahtunut viheralueiden stressiä lievittävään vaikutukseen. Lähiympäristössä vietetyn ajan lisääntyminen näkyy myös luontoaiheisten some-päivitysten kasvuna.
– Viheralueiden merkitys tulisi ottaa vahvemmin osaksi päätöksentekoa ja lainsäädäntöä. VYL tähtää tähän vaikuttamalla käynnissä olevaan maankäyttö- ja rakennuslain uudistukseen. Oleskelu- ja piha-alueet tulee nostaa lain valmistelussa rakennusten rinnalle. Lisäksi lakiin ja asetuksiin tulee lisätä erityissuunnittelijaksi maisemarakentamisen asiantuntija, sillä pihojen suunnittelu tiivistyvässä kaupunkiympäristössä vaatii erityisosaamista”, Vuorsalo painottaa.
Hän myös toivoo, että Euroopan unioni nimeäisi vuoden 2022 eurooppalaiseksi vihervuodeksi. Aloitteen koko Euroopan vihervuodesta teki Viherympäristöliitto. Vihervuoden myötä ala saisi entistä enemmän arvostusta ja nostetta.
Teksti: Markku Pulkkinen
Kuvat: Susa Junnola