Suuri viherrakennustyö
Alkuvuodesta 2017 lähtien Espoon uusi sairaala on valmis vastaanottamaan potilaita. Kolmen vuoden mittava rakennusurakka ja kevään 2016 muutaman kuukauden mittainen intensiivinen viherrakennusurakka on takana. Sairaalan luovutus tapahtui 30.6.2016.
– Viherrakentaminen alkoi kivitöiden osalta syksyllä 2015, mutta valtaosa kivi- ja viherrakennustöistä päästiin tekemään kevään 2016 parin kuukauden aikana. Mittavassa viherrakennustyössä käytettiin mm. noin 7000 tonnia erilaisia kasvualustoja puille, pensaille ja nurmelle, 350 m³ kuorikatetta, 16000 taimea, kansi- ja viherkattorakentamiseen 400 tonnia Kattopuutarhamultaa ja 1000 m² maksaruohomattoa, listaa sairaalan piha-alueiden viherrakennustöistä vastannut Viher-Pirkka Oy:n työpäällikkö Tapio Sundholm.
Huhtikuun alun ja juhannuksen väliin urakoitiin sairaalan ympäristössä noin 13000 m² edestä viheralueita, 2,7 km reunakiveä, 4000 m² betonikiveystä ja 2000 m² luonnonkiveystä.
Julkisivun vehreydeksi
Julkisivun suuntaan jyrkän luiskan istutuksissa vilahtaa tuhansia taimia, joiden joukossa mm. seppelvarpua, vuorimäntyä, tuiviota, mäntyä ja angervoja. Laaja istutusalue ikivihreää ja helppohoitoisia maanpeitekasveja pehmentää sairaalarakennuksen suoralinjaista arkkitehtuuria. Istutukset tehtiin toistensa lomaan soljuvina virtoina. Vanhan Turuntien puolelta alkava jyrkkä istutusluiska asetti istutustöille omat haasteensa. Maan valumista ja eroosiota estettiin asentamalla luiskaan juuttimatto, jonka päälle levitettiin taimien väliin kuorikate.
– Vaikka istutustyöstä on nyt vasta mennyt muutama kuukausi, näyttää se jo yllättävän hyvältä. Tällaisessa huomaa kyllä kasvualustan merkityksen. Kun kasveille on varattu tarpeeksi ja juuri optimaalista multaa, on niillä otolliset olosuhteet menestymiseen, tuumaa Tapio Sundholm.
Jyrkimmillä rinnealueilla mullanlevitys sujui kaivinkoneilla ja nosturilla. Istutustyö puolestaan oli käsityötä. Viherrakennus- ja kivityöt tehtiin samanaikaisesti uuden sairaalarakennuksen rakentamisen kanssa Jorvin sairaalan toimiessa vieressä normaaliin tapaan.
– Kaikki katualueet olivat käytössä ja sairaala toiminnassa. Rakennus-, kivi- ja vihertöihin liittyvät kuljetukset lisäsivät reilusti alueen liikennettä. Jo pelkästään logistisesti viherrakentamisen hanke oli mittava, mutta sujui erittäin hyvin tarkan työsuunnittelun ja aikataulutuksen vuoksi ilman kummempia yllätyksiä.
Yhteistyö sujui kaikkien osapuolten kanssa saumattomasti, ja onneksi sääkin oli suosiollinen, summaa Tapio Sundholm.
Suunnittelu
Sairaalan viheralueen suunnittelu oli yhteistyötä usean tahon kanssa. arkkitehtitoimistoja oli työssä useampi. Ma-arkkitehdit suunnittelivat viheralueiden toteutuksen rakennuksen suunnitelleiden VPLarkkitehdit Oy:n ja arkkitehdit Tommila Oy:n suunnittelijoiden kanssa. Lisäksi liikennealueet ja niihin liittyvät istutukset on suunnitellut Sito.
– Suunnittelua, erityisesti kasvilajivalikoimaa tehtiin yhteistyössä tilojen käyttäjän ja pihoja jatkossa hoitavan tahon kanssa, kertovat maisema-arkkitehti MaRK Kaisu Hynynen ja suunnitteluhortonomimaisema-arkkitehtiopiskelija Aino Karilas MA-Arkkitehdeistä.
Sairaalapihan alue avautuu vieressä Glimsin talomuseon kulttuurimaisemaan. Yhteys viereiseen vanhaan kulttuurihistorialliseen maisemaan näkyy ajoväylän varren puulajivalinnassa. alkuperäinen kartanon puukujanne on ollut koivua.
Iloksi ja lohduttajaksi
Sairaalan pihan puolella istutusten kasveissa on enemmän vaihtelua ja istutukset ovat ilmeikkäät ja mielenkiintoiset. Istutuksissa vilahtaa 150 eri kasvilajia.
– Sairaala-alueella on tärkeää istutusten helppohoitoisuus ja turvallisuus, mutta ne myös ilahduttavat ja lohduttavat sairaalan potilaita, vierailijoita ja henkilökuntaa. Kasvilajit mietittiin siten, että istutukset ovat monipuolisia ja mielenkiintoisia läpi kesän. Osalle alueista oli käyttäjän toiveena saada myös syötäviä kasveja, kuten pensasmustikkaa, kertoo Kaisu Hynynen.
Sairaalan ympäristössä on erityyppisiä alueita, joilla on omanlaisensa käyttö ja erilaiset vaatimukset pihan käytölle ja valitulle kasvillisuudelle.
– Kasvilajien määrää on lisännyt se, että kohteessa on kattopihoja, tiukkoja luiska-alueita ja erilaisia jo olemassa olevaan pihaan liittyviä istutuksia. Näillä kaikilla on erilaiset vaatimukset ja tämän pyrimme myös huomioimaan kasvualustojen ja kasvien valinnassa, jatkaa Aino Karilas.
Katoille vihreyttä
Maksaruohokatot sisäpihalla ja paikoitukseen johtavan sisäänajotien päällä vehreyttävät osaltaan näkymää. Viherkattojen on todettu vähentävän rakentamisen ja kaupungistumisen aiheuttamia ympäristöhaittoja ja sitovan hulevettä. Maksaruohokattojen pohjana on salaojitus ja vedensäätelykerros Platon-kennosto, jonka päälle voi asentaa suoraan maksaruohomaton tai lisätä Maksaruohokattomullan.
– Maksaruohokattomullan ja Kattopuutarhamullan etuna on sen keveys, jolloin mullan paino ei lisää rakenteiden kuormitusta niin paljon, kertoo Sundholm.
Maksaruohokattomulta Plus sisältääkin tilavuuspainon pienentämiseksi 10 % ympäristöystävällistä, kierrätettyä ja puhdistettua vaahtolasia. Kattopuutarhamullassa vaahtolasia on jopa enemmän. Kasvien juurtumisen edistämiseksi maksaruohokattomulta sisältää myös luonnollista humushappovalmistetta. Kansirakentamisessa on tärkeää kasvualustan vedenpidätyskyky, jotta ravinteet eivät huuhtoudu pois. Komposti ja hidasvaikutteiset mineraalilannoitteet ravitsevat vähään tyytyväisiä maksaruohoja, kedon ja niityn kasveja tasaisesti ja pitkään. Toisaalta taas salaojituksen ja ylivuodon tulee olla kunnossa, jotta vesi ei jää seisomaan kasvien juurille ja jäätyessään talvella vaurioita kasveja tai rakenteita.
Sairaalassa kattopuutarhat lisäävät potilasalueiden viihtyisyyttä. Betonikansien päälle rakennetuissa suurissa istutusaltaissa on multasyvyyttä 600 mm, jotta pienikokoiset puut, lehtipensaat ja havut saavat tarpeeksi tilaa juurilleen. Pohjalla salaojamatto varmistaa, että kasvien juuret eivät seiso vedessä. Istutusaltaissa on Mona-altakastelujärjestelmä, jossa säiliöt sijoitetaan kasvin juuristoalueen alle, jolloin vesi nousee kapilaarisesti kasvin saataville.
– Jos kasvualustan ravinnepitoisuus ei ole kunnossa, eivät kasvit kasva. Mikäli kasvualusta sisältää valmiiksi jo rikkakasveja, on hoito erityisesti alkuvaiheessa hankalaa ja työlästä. Oikeanlainen kasvualusta on perusedellytys sille, että viheralueen rakentaminen onnistuu, kiteyttää Hynynen.