Niityt ovat luonnostaan tai ihmistoiminnasta syntyneitä, pääosin puuttomia, ruohovartisen kasvillisuuden peittämiä alueita. Luonnostaan syntyneitä niittyjä ovat esimerkiksi kalliokedot ja tulvaniityt. Suurin osa niityistä on syntynyt laidunnuksen, niiton ja tallauksen myötä pitkän ajan kuluessa. Lisäksi niittyihin kuuluvat viljelykäytöstä poistuneet pellot, heinittyneet nurmikkoalueet ja rakennetut uusniityt.
Niittyjä voidaan perustaa erityyppisille kasvupaikoille. Oleellista on tunnistaa kasvupaikka ja valita olosuhteisiin sopivat kasvit. Uusniityn suunnittelun yhteydessä on myös tärkeää määritellä työn tavoitteet: millaista niittyä ja mitä tarkoitusta varten sitä ollaan tekemässä. Niityn kylvö- ja perustamisvaiheeseen löytyy hyvin ohjeita.
Oikea-aikaisuus tärkeää
Huolella tehdyn perustamistyön lisäksi niityn onnistumisen kannalta tärkeää on niityn seuranta ja täsmähoito ensimmäisinä vuosina. Niittykasvit lähtevät hitaasti kasvuun, ja kasvualustaan voi tulla tuulen mukana runsaastikin rikkakasvien tai vieraslajien siemeniä, vaikka kasvualusta olisikin puhdas. Tällöin tilanteeseen pitää pystyä reagoimaan nopeasti. Mikäli rikkakasvitilanne ensimmäisinä vuosina näyttää pahalta, koko kasvusto niitetään tarvittaessa kesä–heinäkuussa, ennen kuin rikkakasvit ehtivät siementää. Tällöin niitto tehdään mahdollisimman korkealta (noin 20 cm), jotta matalat niittykasvit säästyvät.
Rikkakasvien niittoon voidaan käyttää pienialaisesti myös siimaleikkuria. Rikkakasvustoja voidaan myös kitkeä juurineen. Kemiallisia torjunta-aineita ei käytetä, lukuun ottamatta mahdollisten vieraslajien torjuntaa. Eroosiolle ja rikkakasveille alttiit laikut korjataan tarvittaessa täydennyskylvöillä.
Helppohoitoinen jatko
Niityn kasvillisuus on elinvoimaista ja peittävää noin 3–5 vuoden kuluttua kylvöstä. Tässä kehitysvaiheessa haitallisia rikkakasveja ei enää esiinny häiritsevässä määrin ja niittykasvillisuuden hoitotarve vähenee. Alue niitetään vuosittain loppukesästä ja niittojäte kerätään pois, mikäli mahdollista. Niittojätteen keruulla pystytään vähentämään maaperän ravinteiden määrää, mikä vaikuttaa positiivisesti niittylajiston kehittymiseen.
Teksti: Riikka Söyrinki
Julkaistu Vehreä-lehdessä 2/2021
Niityn perustamisen lyhyt oppimäärä
- Rikkakasvien torjunnan jälkeen ravinteikas pintamaa kuoritaan pois ja korvataan niittykasveille sopivalla kasvualustalla
- Tarkista kasvualustatyyppi ja kasvualustapaksuus suunnitelma-asiakirjoista (esim. 25 cm)
- Kasvualusta harataan ja siemenet jyrätään
- Kylvöön tai taimien istuttamiseen käytetään mieluiten kotimaisia niittysiemenseosta tai kotimaisia taimia
- Kylvössä kannattaa käyttää suojaheinää (nurmirölli) noin 250 g/aari. Niittysiemeniä noin 300 siementä/m2
- Myös pottitaimia voidaan käyttää
- Niittymatto voidaan asentaa siemenien tai taimien sijasta
Haluatko tietää enemmän niityistä?
Katso tallenne webinaarista Erilaiset niittykohteet kaupunkiympäristössä >>