Kohde: Näsin puistosilta, Tampere
Erityistä: Puistosilta (pohjoinen silta) on valmistunut 1975 ja se on 225 metriä pitkä. Silta on nyt muutettu kävely- ja oleskelutilaksi. Sillan kasvuolot ovat erittäin haastavat ja sitä voisikin verrata kallioluotoon. Sillalle oli tärkeää saada riittävä määrä kasvualustaa, jotta kasvit pärjäisivät siellä.
Kasvualustat: Kekkilä Läpäisevä kasvualusta PLUS, Kekkilä Istutusmulta PLUS, Kekkilä Erikoismulta PLUS sepeli, Kekkilä Erikoismulta PLUS sepeli-biohiili
Tampereen Näsijärven puoleinen ranta on saanut uuden ilmeen Rantatunnelin valmistuttua. Entisestä teollisuusalueesta on rakentumassa viihtyisä, 3 000 asukkaan Ranta-Tampella.
Näsijärven rantoja pitkin kulkevaa ulkoilureittiä on jatkettu muuttamalla Näsinsillat viihtyisäksi oleskelualueeksi. Toinen autoliikennettä palvelleista silloista oli alun perin tarkoitus purkaa, mutta suunnitelmasta luovuttiin.
– Purkaminen olisi ollut hankalaa, sillä siltojen alla kulkee paljon kunnallistekniikkaa. Päätimmekin tehdä sillasta keitaan kaupunkilaisille, rakennuttajainsinööri Raija Tevaniemi Tampereen kaupungilta kertoo.
Näsinsillat muodostuu kahdesta sillasta. Silloista vanhempi on vuonna 1975 valmistunut, 225 metriä pitkä pohjoinen silta, joka on nyt muutettu kävely- ja oleskelutilaksi. Eteläinen silta on valmistunut vuonna 1997 ja siellä säilyy auto- ja polkupyöräliikenne. Siltojen väliin rakennettiin metalliritiläpohjainen kulkuväylä, jossa voi katsella jalkojen alla virtaavaa Tammerkoskea.
Siltojen rakennustyöt olivat marraskuussa 2022 jo pitkällä. Kaikki kiinteät rakenteet oli saatu valmiiksi. Syksyllä istutettiin myös sipulikasvit ja sillan kumpaankin päähän tulevat puut. Pensaiden ja perennojen istutus jätettiin kevääseen.
– Paikan tuulisuus toi haasteita kasvien ja kasvualustojen valinnalle. Pakkanen pääsee puremaan istutusalueita myös alhaaltapäin. Alue onkin viherrakenteiden osalta eräänlainen koekenttä, Tevaniemi näkee.
Jatkoa Ranta-Tampellalle
Näsinsiltojen suunnittelusta vastasi maisema-arkkitehtitoimisto Maanlumo Oy, joka suunnitteli myös Ranta-Tampellan asuinalueen julkiset ulkotilat, kuten puistot, aukiot ja kanavan rannat.
Sillan kasvuoloja voisi verrata kallioluotoon.
– Sillan kasvuolot ovat erittäin haastavat. Siltaa voisikin verrata kallioluotoon. Kasvillisuus kehittyy ja rakentuu vasta vuosien kuluessa, sillä kaikki kasvit eivät välttämättä menesty ankarissa oloissa, suunnittelusta vastanneet maisema-arkkitehdit Elsi Lehto ja Reeta Pellinen kertovat.
– Emme halunneet tehdä sillasta puutarhamaista, vaan tuoda sinne luonnonmukaista, Näsijärven rannoille sopivaa kasvillisuutta ja luoda samalla kontrastia betonisillalle. Kasvilajisto onkin varsin runsas.
Istutusalueilla on matalia ja korkeita pensaita, heiniä, kukkivia perennoja ja sipulikasveja sekä niityiksi kehittyviä alueita. Pensasistutuksiin on valittu pajuja, tyrniä ja erilaisia havuja, muun muassa suomalaisia katajia. Perenna-alueilla kasvaa kastikoita, punahattua, kärsämöitä ja maksaruohoja. Sillan päissä huojuu rauduskoivuja ja puistolehmuksia. Ne ovat jatkoa viereisten kaupunginosien puuriveille.
Noin miljoona euroa maksaneen siltaprojektin rakennustyöt toteutti Tampereen Puutarha-Center Oy. Ennen maisemoinnin aloittamista Kreate Oy korjasi sillan perusrakenteet ja kaiteet.
Betonin päällä on ensin salaojitettu murskekerros ja murskeen päällä 60 mm paksuinen vedenpidätyskennosto. Kennoston päälle levitettiin vielä varsinainen kasvualusta.
Sillalle oli tärkeää saada riittävä määrä kasvualustaa, jotta kasvit pärjäisivät siellä. Ohuimmillaan kasvualustaa on pienempien perennojen kohdalla vain 20 senttiä. Siltaa jakavan, kiemurtelevan graniittikivimuurin viereisillä istutusalueilla kasvualustaa on 60 senttiä. Istutusalueille muotoiltiin kumpuja, jotta kasvualustan paksuutta voitiin kasvattaa. Vaativimmat ja korkeimmat pensaslajit sijoitettiin kummuille.
Sillan pinnat on kallistettu istutuksille päin, jotta hulevedet saadaan kasvien käyttöön. Rankoilla sateilla hulevettä huuhtoutuu myös sillan alla kulkevaan viemäriverkostoon.
Kalusteita lehtikuusesta
Sillan korkeimmalle kohdalle on rakennettu puinen terassi, joka on puoli metriä sillan kantta korkeammalla. Puutaso tukeutuu graniittikivimuuriin. Sieltä on esteetön näköala Näsinselälle. Jos terassin kulmalle halutaan tuoda joskus vaikkapa kioski, ovat liittymät valmiina.
Sillan profiilia värittävät oranssit, aallon muotoon asetellut metallipylväät, joihin integroituu sillan valaistus. Pylväiden väleihin viritetään myös vaijereita köynnöskasveja varten. Pylväät ja köynnökset rikkovat järveltä puhaltavaa tuulta.
– Näsinsillat on rakenteena ainutlaatuinen ja verrattavissa Pariisin ja New Yorkin kansipuistoihin. On todella hienoa, että Näsinsiltojen kaltaisia infrastruktuurirakenteita ei pureta pois, vaan ne nähdään potentiaalina kaupunkiympäristössä. Vanha 1970-luvun betonisilta sai uuden elämän muuntuessaan puistoksi ja osaksi kaupungin virkistysverkostoa, Elsi Lehto kiittelee.
Sillan molemmissa päissä on portaat, joita pitkin pääsee Tammerkosken rantareitille ja Särkänniemeen. Sillan länsipäähän on tulossa myös maisemahissi.
Sillalla on runsaasti oleskelutaskuja ja istuskeluryhmiä. Yhdellä, etelän suuntaan asetellulla tuoliryhmällä on mielenkiintoinen tarina.
– Nämä lepotuolit on tehty kaupungin metsistä kaadetuista lehtikuusista. Lehtikuuset odottivat kaupungin varikolla monta vuotta sopivaa käyttökohdetta. Tähän ne sopivat mainiosti, Raija Tevaniemi kertoo istuessaan jämerän näköisellä, maahan pultatulla lepotuolilla.
Artikkeli on ilmestynyt Vehreä-lehdessä 02/2023
Teksti Markku Pulkkinen
Kuvat Hanna-Kaisa Hämäläinen