Maailmalta mallia
Viherympäristöliitto toteuttaa kestävää ympäristörakentamista edistävää Kesy-hanketta. Hanke on edennyt jo loppusuoralle.
– Tällä hetkellä valmistelemme yksityiskohtaisia työohjeita kestävän ympäristörakentamisen eri työvaiheisiin. Perusperiaatteet eli kestävän ympäristörakentamisen toimintamalli on jo saatu valmiiksi, hankkeen vetäjä Emilia Weckman kertoo.
Kestävän ympäristörakentamisen kehittämishanke syntyi Viherympäristöliiton aloitteesta vuonna 2015.
– Näimme, että yhteiskunnan odotukset viherrakentamista kohtaan olivat muuttumassa. Asiakkaat haluavat kestävämpiä ja ympäristöystävällisempiä ratkaisuja. Monissa maissa on jo laadittu kriteereitä uuden ajan viherrakentamiselle, pääsihteeri Seppo Närhi valottaa hankkeen taustoja.
Suomen hankkeelle esimerkkeinä ovat olleet muun muassa Amerikan Sustainable Sites – ja Hollannin Green Label -mallit. Myös Unkarin Green City -malli on Närhen mukaan lähellä Suomen tulevaa Kesy-mallia.
Kokonaisvaltaista ajattelua läpi ketjun
Kestävän ympäristörakentamisen tarkoituksena on hallinnoida, suunnitella, rakentaa ja ylläpitää ympäristöä siten, että vältetään, lievennetään tai estetään rakentamisen haitallisia vaikutuksia.
– Rakentamisella on huomattavat ympäristövaikutukset, joten viheralalla on myös merkittävät mahdollisuudet luoda kestäviä toimintatapoja ja ehkäistä toiminnasta johtuvia negatiivisia vaikutuksia, Weckman painottaa.
Kestävän ympäristörakentamisen tavoitteet liittyvät paikan tarjoamiin olosuhteisiin, vesioloihin, maaperään, kasvillisuuteen, käytettäviin rakennusmateriaaleihin sekä turvallisuuden ja terveellisyyden näkökohtiin.
– Tärkeintä on omaksua kestävän ympäristörakentamisen kokonaisvaltainen ajattelu, ideologia. Koko ketjun on sitouduttava tavoitteisiin, jotta saadaan tuloksia aikaan. Kestävyysnäkökulmia pitää miettiä niin rakennushankkeita tilatessa kuin niitä toteutettaessa ja valvoessa. Myös kunnossapito on oleellinen osa ketjua, Närhi painottaa.
– Tilaaja-asenteiden muokkaaminen on yksi tämän hankkeen keskeisistä tavoitteista. Tilaajat kuitenkin päättävät rakennushankkeen laatutason, Weckman täydentää.
Kunnissa kestävän kehityksen mukainen ajattelu on edennyt hyvin. Yksityisen puolen tilaajat haluavat lisää vertailevaa tietoa eri rakennustapojen kustannuksista ja sitä Kesy-hanke pyrkii vielä tuottamaan. Lisää tietoa tarvitaan myös erilaisten ratkaisujen hiilijalanjäljistä.
– Pitäisi olla selkeitä mittareita ja pisteytyksiä, jotta voidaan osoittaa kestävän rakentamisen hyödyt. Tällaisia mittareita pyritään tuottamaan ensi vuoden aikana. Kestävästi rakennetuille kohteille voisi myös kehittää leiman, joka myönnetään, kun Kesy-kriteerit täyttyvät, Närhi pohtii.
Lähituotteet tärkeässä roolissa
Kestävän ympäristörakentamisen perustan muodostavat rakennuspaikalla ja sen lähistöllä olevat ja siellä tuotetut materiaalit. Parhaita materiaaleja ovat paikalla jo ennestään kasvavat kasvit, alueen oma maaperä ja esimerkiksi luonnonkivet. Kasvualustat pyritään valmistamaan paikan päällä hyödyntäen alueen omaa maaperää. Tarvittavat maamassat tuodaan mahdollisimman läheltä, jotta kuljetusten aiheuttamat päästöt saadaan minimoitua.
Kalusteissa ja terasseissa käytetään mahdollisimman paljon kierrätettäviä ja ympäristöystävällisiä materiaaleja, kuten Suomessa tuotettua, sertifioitua puuta ja selluloosakuidusta valmistettua komposiittia.
Helppoa hoitoa
Viherkohteen kokonaispäästöihin vaikuttaa luonnollisesti hoidon tarve. Siksi alueen oma vesitalous pyritään hyödyntämään kasvien kastelussa. Tonteilla ja erityisesti kansipihoilla sade- ja hulevedet voidaan kerätä talteen kasteluvedeksi.
Kasvivalinnoissa voidaan myös suosia vähän kastelua vaativia kasveja. Isoja nurmikenttiä pyritään välttämään, ellei niiden kastelua pystytä hoitamaan helposti luonnonvettä hyödyntäen. Taimituotannon kestävyyttä parannetaan käyttämällä vettä säästäviä kasteluratkaisuja taimitarhoilla.
Hoidon tarvetta voidaan vähentää suunnittelemalla alueelle esimerkiksi monimuotoisia, hyönteisille ja perhosille sopivia niittyjä. Kemiallisten aineiden käyttö alueen hoidossa pyritään minimoimaan.
Lisää yhteisöllisyyttä
Kestävällä viherrakentamisella on ekologisen ja taloudellisen kestävyyden lisäksi sosiaalisen kestävyyden tavoite. Onnistuessaan kohde lisää yhteisöllisyyttä. Ihmiset viihtyvät alueella ja tulevat sinne mielellään.
– On tärkeää osallistaa ihmiset hankkeeseen jo suunnitteluvaiheessa. Sosiaalisuus lisääntyy myös esimerkiksi yhteisten hyötyviljelmien kautta, Weckman sanoo.
Ulkoilualueiden pitää myös olla helposti ja turvallisesti tavoitettavia.
Viestintä käynnistyy
Kesy-hankkeen tuloksia aletaan levittää aktiivisesti käytäntöön ensi vuonna. Jo nyt hankkeen vastuuhenkilöt ovat seminaareissa ja työpajoissa sitouttaneet viheralan ja sidosryhmien ammattilaisia kestävän rakentamisen periaatteisiin.
– Käymme mielellämme puhumassa alan toimijoiden tilaisuuksissa ja koulutuksissa. Suuntaamme koulutusta myös kuntapuolelle. Kesy-periaatteista ja -toimintaohjeista on erityistä hyötyä rakennustöiden tilaajille, mutta myös kaikille muille viherrakennusketjussa toimiville, Weckman tiivistää.
Artikkeli on julkaistu Kekkilän Vehreä-lehdessä 2018. Teksti ja kuvat Markku Pulkkinen.