Hallitusti hoitamaton niitty on pörriäisten paratiisi: viherkulttuurin muutoksessa ihmiset kohtaavat pölyttäjät ja tilaa annetaan monimuotoisuudelle. Keravalla järjestetään Uuden ajan rakentamisen festivaali 26.7.–7.8.2024, ja Kekkilä oli mukana rakentamassa kohtaamispaikkaa eli Alusta 2.0 -paviljonkia ihmisille ja toislajisille eläimille, erityisesti pölyttäjähyönteisille ja linnuille. Paikallisista kierrätysraaka-aineista kehitetty Kekkilän erikoiskasvualusta toimii niityn kasvillisuuden kestävänä perustana.
Kekkilä on suunnitellut Keravan kaupungin kierrätysmateriaaleista reseptin kasvualustalle, jota käytettiin niittymäiseen Alusta 2.0 -paviljonkiin. Kaupungille räätälöity kierrätyskasvualusta on osa uutta Kekkilän Green City -palvelukonseptia.
– Tuotamme kasvualustatuotteiden rinnalle erilaisia palveluita tukemaan viherrakentamisen kiertotaloutta erityisesti kaupungeissa, kertoo Kekkilän kierrätys- ja viherrakentamisen liiketoiminnasta vastaava Nina Kinnunen.
Kekkilä on pilotoinut kaupungeille ja kunnille suunnattua palvelukonseptiaan Keravan kaupungin kanssa. Keravalle rakentunut Alusta 2.0 -paviljonki on yhteisöllinen rakennusprojekti, joka on toteutettu monialaisella yhteistyöllä Suomi/Koivisto arkkitehtitoimiston johdolla. Kumppaneita olivat Kekkilän ohella Helsingin yliopisto, Keravan kaupunki, Wienerberger Oy, Saint-Gobain Finland ja Carbo Culture. Paviljonki on suunniteltu kestämään kymmenen vuotta, mikä on kokeilevan ja ympäristötietoisen rakennusprojektin osalta kunnianhimoista, sillä useimmat rakennusprojektit ovat monesti niin isoja, monimutkaisia ja hitaita, ettei radikaaleja kokeiluja saada aikaan.
– Sekä ensimmäisessä Alusta-paviljongissa Helsingin keskustassa että Alusta 2.0 -hankkeessa Keravalla on ollut ideana luoda kohtaamispaikka niin ihmisten kuin ihmisten ja hyönteisten kesken, ja samalla tuoda näkyväksi esimerkiksi maaperän merkitystä niin meille kuin muulle luonnolle, kertovat arkkitehdit Maiju Suomi ja Elina Koivisto.
Kasvualusta on kaupunkivihreän perusta
Kekkilä suunnitteli Keravan Alusta 2.0 -paviljonkiin räätälöidyn kasvualustan, joka valmistettiin paikan päällä pääosin paikallisista ja kierrätetyistä raaka-aineista.
– Kasvualusta on kehitetty yhteistyössä Kekkilän ja Keravan puisto-osaston kanssa tukemaan kasvien ja maaperäeliöiden hyvinvointia, kertoo Hannes Rummukainen Kekkilästä.
Erityisesti Keravan olosuhteisiin räätälöityyn kasvualustaan on käytetty 75% kierrätettyjä materiaaleja: Keravan kaupungin haravointijätekompostia, kierrätysperäistä mineraaliainesta, biojätekompostia ja biohiiltä.
Niittyä ympäröivät kiemurtelevat savirakenteiset muurit ja penkit sekä puurakenteiset pergolat, jotka tarjoavat erilaisia oleskelu- ja kohtaamispaikkoja ihmisille sekä suojapaikkoja erilaisille hyönteisille.
Niittyjen merkitys korostuu ilmastonmuutoksen myötä
Niittyjen merkitys on kasvanut viime vuosina ja on aiheena ajankohtainen luontokadon ja ilmastonmuutoksen myötä. Pölyttäjähyönteiset tarvitsevat kukkivia kasveja ravinnokseen ja suojaisia kolosia ja onkaloita pesimiseen, hajottajahyönteiset lahopuuta, ja maaperämikrobit maaperää elääkseen.
Alustan kasvillisuus ja huokoiset rakenteet pyrkivät vastaamaan näihin tarpeisiin. Myrkyttömät ja uusiokäytettävät materiaalit säästävät luontoa kaikissa vaiheissa niiden käyttöönotosta käytöstä poistamiseen.
– Kestävä viherarkkitehtuuri voi tukea elämää ja sitä ylläpitäviä prosesseja sen sijaan, että syrjäytetään kaikki orgaaninen meidän rakennetun ympäristömme tieltä, kuvailevat Alusta 2.0 -paviljongin arkkitehdit Maiju Suomi ja Elina Koivisto.
Biodiversiteetti maan alla ja päällä
Yli puolet maailman eliöistä elää maaperässä. Maaperän monimuotoisuuden säilyttäminen on yhtä tärkeää kuin maanpäällisen monimuotoisuuden.
– Pienetkin muutokset kaupungeissa voivat luoda elinympäristöjä, jotka houkuttelevat ekosysteemiin lajeja ja lisäävät monimuotoisuutta, kertoo Petra Salonen Kekkilästä.
Selkärangattomat eläimet toimivat kasvien pölyttäjinä, kuolleen kasviaineksen hajottajina ja jopa tuholaiskantojen säätelijöinä. Keravan Alusta 2.0 -paviljongin kasvilajisto on valittu pölyttäjähyönteisten tarpeet edellä. Helsingin yliopiston ekologian tutkijat tekivät listan pölyttäjäystävällisistä kasveista, joista sitten suunniteltiin kokonaisuus, joka tarjoaa ravintoa koko kasvukauden ajan eri pölyttäjäryhmille, kuten perhosille, kimalaisille, mehiläisille ja erilaisille pistiäisille, joilla on kaikilla omat mieltymyksensä ja fysiologiset ominaisuutensa. Samalla kasvit muodostavat ja rajaavat tilaa ja toimivat sitä kautta ikään kuin aktiivisina tekijöinä paikan arkkitehtuurissa.
URF eli Uuden ajan rakentamisen festivaali Keravalla 26.7.–7.8.2024 www.urf.fi
LISÄTIEDOT:
Petra Salonen – Circular Solutions Manager
petra.salonen@kekkila-bvb.com
p. 040 352 9369
Hannes Rummukainen – Senior Portfolio Manager
hannes.rummukainen@kekkila-bvb.com
p. 020 790 4839
KUVAT JA HAASTATTELUPYYNNÖT:
Laura Helander
laura@topiikki.com
p. 050 329 6338