Kohde: Tapiolan Kirjokansi, valmistunut vuonna 2019
Missä: Espoon Tapiola
Erityistä: Asuinrakennukset sijaitsevat Ainoa-kauppakeskuksen päällä. Kauppakeskustason laattapihalla on 21 isoa istutuslaatikkoa, jotka on täytetty Istutusmullalla. Niissä kasvaa orapihlajapuita, vuorimäntyjä ja perennoja.
Kasvualustat: Kekkilä Istutusmulta PLUS, Kattopuutarhamulta PLUS ja Perennamulta PLUS
Puutarhat kattojen yllä
Tapiolan ydinkeskustaan, Ainoa-kauppakeskuksen päälle on noussut asuinkerrostaloja. Tapiolan Kirjokannen ensimmäiset talot valmistuivat vuosi sitten. Seuraavat talot valmistuvat ensi keväänä. Asunnoista on upeat näköalat Rantapuistoon ja merelle.
Asuintalojen sisäpihoillekin kelpaa katsella, sillä niille on rakennettu kauniit ja helppohoitoiset kattopuutarhat. Kansirakenteen reunoilla huojuu merenrantaan sopivia korkeita heiniä. Osa pihasta peittyy maksaruohon alle. Nurmikon lisäksi pihalla ja kävelyraittien varsilla kasvaa muun muassa tyrniä, tuiviota, lamoherukkaa, hanhikkeja, tuhkapensaita, amerikanpihlajaa, vaahteroita, vuorimäntyjä ja purppuraomenapuita.
Kansirakenteen kasvit näyttävät kuivankin kesän jälkeen voivan mainiosti, mikä on pihat rakentaneen Viher-Pirkan ja Kekkilän kasvualustojen ansiota.
– Tämä on ollut mielenkiintoinen ja vaativa kohde. Haasteet ovat syntyneet etupäässä siitä, että kaikki materiaalit on nostettava katoille ja nostovuoroaan on joutunut joskus odottelemaan. Lopputulokseen olemme kuitenkin tyytyväisiä. Ilmeisesti asukkaatkin ovat, koska mitään korjaavaa palautetta ei ole tullut, työpäällikkö Filippa Hellström sanoo.
Viime lokakuussa Viher-Pirkka Oy rakensi Ainoan toisen vaiheen talojen noin 2 000 neliömetrin piha-alueita ja työt sujuivat vauhdilla. Pitkät perinteet omaavien yritysten yhteenliittymä rakentaa kansi- ja kattopuutarhoja pääkaupunkiseudulla jatkuvasti, muun muassa Helsingin Kalasatamassa. Kansirakennustekniikka onkin tullut tutuksi.
– Rakennusliike levittää altaisiin Leca-soran, jonka päälle laitamme Grodan-levyt. Näiden päälle levitetään kasvualusta, jota laitetaan perennoille 30 sentin, pensaille 50 sentin ja puille 75 sentin kerros. Suurin osa Kirjokannella käytetystä kasvualustasta on Kekkilän Istutusmultaa. Myös Kattopuutarhamultaa ja Perennamultaa on käytetty, Hellström kertoo.
Kauppakeskustason laattapihalla on 21 isoa istutuslaatikkoa, jotka on täytetty Istutusmullalla. Niissä kasvaa orapihlajapuita, vuorimäntyjä ja perennoja. Kattopihojen kastelu hoituu taivaalta ja tarvittaessa letkuilla maan päältä. Altakastelujärjestelmää ei ole asennettu.
Hellström ja hänen kanssaan viherrakennustöistä vastannut työnjohtaja Pauli Venho ovat tyytyväisiä Kekkilän kasvualustojen laatuun ja toimituksiin. Kuormat ovat tulleet silloin, kun kasvualustaa on tarvittu.
Kattokasvualustat Kekkilästä
Myyntipäällikkö Hannu Saranko Kekkilästä kertoo, että Tapiolan uudistetut viheralueet on paljolti rakennettu Kekkilän kasvualustoille.
– Ainoan alueen lisäksi esimerkiksi Rantapuisto ja hotellien edustat on perustettu Kekkilän kasvualustoilla. Olemme tehneet Espoon kaupungin kohteissa erinomaista yhteistyötä monien asiakkaidemme kanssa ja Tapiola onkin meille hyvä näyteikkuna.
– Kattokasvualustojen kysyntä on kovassa kasvussa ja meillä on tarjota monta hyvää tuotetta katoille ja kansille. Esimerkiksi Kattopuutarhamultamme on kevyttä ja ravinteikasta. Siinä on käytetty paljon kierrätysraaka-aineita, kuten vaahtolasia ja kompostia. Perennamulta on puolestaan hyvä valinta vaativiin kohteisiin. Kattokasvualustojemme ravinteet vapautuvat kasvien käyttöön vähitellen, mikä on tärkeää kasvien menestymisen kannalta, Saranko sanoo.
”Suurin osa Kirjokannella käytetystä kasvualustasta on Kekkilän Istutusmultaa. Myös Kattopuutarhamultaa ja Perennamultaa on käytetty.
VIHER-PIRKKA OY
- toimialana ympäristörakentaminen
- yrityksen johdossa toimivat Tapio Sundholm ja Tomi Koivisto
- perinteiset viherrakentajat, Viher-Pirkka Oy ja Koiviston Vihertyö Oy, yhdistivät liiketoimintansa keväällä 2019 ja jatkoivat nimellä Viher-Pirkka Oy
- liikevaihto noin 8 milj. € (2019)
- keskimäärin 50 työntekijää + alihankkijat.
Julkaistu Vehreä-lehdessä 2/2020. Teksti: Markku Pulkkinen. Kuvat: Hanna-Kaisa Hämäläinen.