Kaupunkipuiden hyödyt ja miten niitä mitataan?

Kuiva ja kuuma viime kesä toi jälleen esille kaupunkipuiden merkityksen ihmisten hyvinvoinnille. Porottavasta auringonpaisteesta hakeuduttiin puiden viilentävään varjoon.

– Kaupunkipuut sitovat myös kaasu- ja hiukkasmaisia ilmansaasteita lehtien ja kaarnan pinnoille sekä ilmarakojen kautta lehtien sisään ja vähentävät tälläkin tavoin terveyshaittoja. Pitkäaikainen pienhiukkasille altistuminen aiheuttaa Suomessa edelleen 1 800 ennenaikaista kuolemaa vuodessa, erikoistutkija, FT Eeva-Maria Tuhkanen Luonnonvarakeskuksesta muistuttaa.

Kaupunkipuihin on kiinnitetty viime vuosina aikaisempaa enemmän huomiota myös hiilensidontansa vuoksi. Kaupungeista ainakin Helsinki, Tampere ja Turku ovat laatineet omat kaupunkipuulinjauksensa.

– Puun hyödyt kaupunkiympäristössä riippuvat pitkälti lehtien kokonaispinta-alasta eli elävän latvuksen koosta. Mitä lehtevämpi puu on, sitä enemmän siinä on sopivia elinympäristöjä hyönteisille ja muillekin eläimille. Vanhassa saarnessa saattaa elää jopa 700 eliölajia, Tuhkanen sanoo.

Latvuspeittävyys on hyvä mittari kaupunkipuiden tarjoamille ekosysteemipalveluille. Esimerkiksi Lontoo ja Malmö ovat asettaneet tavoitteeksi 25 prosentin latvuspeittävyyden.

Luonnonvarakeskus on mitannut i-Tree-hankkeessa kaupunkipuita Helsingissä, Porissa, Tampereella ja Turussa. Esimerkiksi Turun Eerikinkadulla sijaitsevan, yli 80-vuotiaan lehtosaarnen lehtipinta-ala oli peräti 830 neliömetriä ja lehtimassa 88 kiloa.

Ilmansaasteiden sitomisen, ilman viilentämisen ja melun vaimentamisen lisäksi kaupunkipuilla on tärkeä rooli hulevesien hallinnassa.

– Puiden haihdutus auttaa vähentämään pois johdettavia hulevesiä rakennetussa ympäristössä.

Puun rungon ympärille kannattaa jättää nurmeton alue, jotta maan tiivistyminen vähenee ja ilma pääsee vaihtumaan maaperässä paremmin.

Hulevesiä kannattaisikin ohjata ja varastoida puiden käyttöön. Puut vähentävät hulevettä myös pisaroiden jäädessä lehdille ja rungolle ja haihtumalla siitä putoamatta maahan, Tuhkanen tietää.

Läpäisevä kasvualustarakenne puiden kasvualustana ja hulevesikohteissa >>

Varastoi hiiltä

Katupuut imevät runsaasti hiiltä kaupunki-ilmasta ja varastoivat sen runkoonsa, oksiinsa ja juuriinsa. Uuden, istutetun puun muuttuminen hiilinieluksi kestää 20–30 vuotta. Siksi on tärkeää, että puiden elinikää pyritään jatkamaan niiden hyvinvointia tukemalla.

i-Tree-tutkimuksessa selvisi, että Turun keskustan saarni on sitonut itseensä 2 100 kilon hiilivaraston. Hiilivarasto kasvaa 36 kilon vuosivauhdilla.

Hiiltä kertyy myös maahan lehtikarikkeena ja orgaanisina hiiliyhdisteinä. Puu saattaa luovuttaa jopa viidenneksen yhteyttämästään hiilestä symbioottiselle mykorritsasienelle. Myös bakteerit ja muut pieneliöt käyttävät hiiltä ravinnokseen. Maan eliötoiminnan vilkastuminen parantaa maan veden- ja ravinteidenpidätyskykyä.

– Kaikki maahan kertyvä hiili on alun perin lähtöisin kasveista. ”Roskaavat” puut tuottavatkin arvokasta orgaanista ainesta ekosysteemiin, Tuhkanen muistuttaa.

Hyödyt euroiksi

Katupuiden hyötyjä on laskettu myös euroina. Aivan helppoa se ei ole, sillä esimerkiksi kaupunkipuiden psyykkisiä ja sosiaalisia hyötyjä on hankala mitata. Hiilensidonnan arvon voi kuitenkin laskea.

– Eerikinkadun saarnen hiilivaraston arvo on 336 euroa ja se kasvaa noin kuudella eurolla joka vuosi. Lehdille pidättyvien hulevesien arvo on kolme euroa ja ilmansaasteiden poiston arvo on noin 12 euroa vuodessa, Tuhkanen kertoo.

Laskelmasta käy ilmi, että vanhan puun poistaminen ja korvaaminen uudella tulisi kaikkine kustannuksineen maksamaan yli 14 000 euroa. Onkin tärkeää, että puiden elinikää pystyttäisiin myös kustannussyistä jatkamaan.

– Hankkeessa laskettujen muutamien puiden ympäristöhyötyjen rahallinen arvo jää melko pieneksi. Arvokkaimmat asiat kaupunkipuista koituvat ihmisten viihtyvyydelle ja terveydelle sekä eliöstön monimuotoisuudelle. Niiden rahallista arvoa ei pystytä vielä laskemaan.

Tuhkanen kannustaa laajentamaan kaupunkipuiden lajikirjoa. Silloin vähenee myös riski siitä, että jokin kasvitauti tai tuholainen vaurioittaisi isoja määriä kaupunkipuita. Silmällä pidettäviä tauteja ovat esimerkiksi saarnensurma, hollanninjalavatauti ja jalavanpakuri.

Kasvualusta tukee hyvinvointia

Katupuiden kasvuolot ovat usein haastavat. Juuristolle varattava tila on rajoitettu, ja juuriston päällä saattaa kulkea maata tiivistäviä ajoneuvoja. Maan päällä olevaa kasvustoa rasittavat pöly ja muut pienhiukkaset.

Etenkin katupuiden hyvinvointia voi parantaa huolellisesti suunnitellulla kasvualustalla. Kekkilä suunnittelee ja valmistaa kaupunkipuille sopivia kasvualustoja, joissa huomioidaan sekä puiden tarpeet että kaupunkiympäristön olosuhteet.

– Katupuiden kasvualustassa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että kasvualusta säilyttää rakenteensa ja puiden juurilla on tilaa kasvaa.

– Karkearakenteinen kasvualusta jättää juurille sopivia huokosia levittäytyä maassa. Ravinteiden ja veden sitomista kasvualustassa parannetaan kompostipitoisella orgaanisella aineksella, jossa on puun tarvitsemia ravinteita hitaasti liukenevassa muodossa, tuotepäällikkö Paulina Nyberg kertoo.

Tutustu kaupunkipuille sopiviin kasvualustoihin >>

Kaupunkipuiden elinoloja voi parantaa myös TerraCottem-maanparannusaineella, joka yhdessä orgaanisen aineksen kanssa pidättää kasvualustaan puun juurille johdettavaa hulevettä. Biohiilestäkin on saatu myönteisiä tuloksia ravinteiden ja veden sitojana.

Kaupunkipuiden hyvinvointia voi Eeva-Maria Tuhkasen mukaan varmistaa myös jättämällä puun rungon ympärille alue, jossa ei käydä koneilla.

– Rungon ympärille olisi hyvä jättää nurmeton alue, jotta maan tiivistyminen vähenee ja ilma pääsee vaihtumaan maaperässä paremmin. Rungon vaurioitumisriskikin pienenee, kun ruohonleikkurilla tai siimaleikkurilla ei mennä lähelle puuta, Tuhkanen opastaa

– Hyvä ratkaisu puun alle ovat esimerkiksi niittykasvit, perennat, pensaat tai kuorikate. Orgaaninen kate lisää myös maan eliöyhteisön aktiivisuutta.

Tuhkanen painottaa, että katupuita on hoidettava rakenneleikkauksin, jotta niiden kasvua saadaan ohjattua ympäristöön sopivaksi eivätkä oksat aiheuta haittaa liikenteelle tai rakennuksille. Tällöin ei jouduta myöhemmin poistamaan isoja oksia, mikä on aina riski puun kunnolle.

Teksti: Markku Pulkkinen Kuvat: Hanna-Kaisa Hämäläinen
Julkaistu Vehreä-lehdessä 2/2022