– Hulevesikasvualustojen käyttö on täällä todella yleistä sekä suuremmissa kaupungeissa että pienemmissä kunnissa. Meillä on valikoimissa useampia valmiita perussekoituksia hulevesien käsittelyyn. Toisinaan asiakkaat haluavat tehdä alustan omalla reseptillä. Yleensä kasvualustat koostuvat sepelistä, kompostista ja biohiilestä. Joskus niissä on mukana myös hohkakiveä, Katja Kiviaho Nordström kertoo.
Kokemukset ja palautteet hulevesikasvualustoista ovat Nordströmin mukaan olleet sekä urakoitsijoiden että tilaajien osalta myönteisiä.
Hulevesialustojen karkeus vaihtelee sijoituspaikan mukaan.
– Hulevesirakenteen pohjalle ja puiden istutuskuoppien väliin sijoitetaan yleensä karkeampia jakeita. Juuriston ympärillä ja pinnassa käytetään hienojakoisempaa sepeliä. Biohiilen laatu on tärkeää. Se ei saisi olla liian jauhemaista vaan sen pitäisi koostua pääosin hiilen palasista.
Hulevesikasvualustan ideana on muodostaa sepelistä tai muusta kovasta aineksesta runko, joka kestää painoa ilman, että huokostilavuus pienenee ja maa tiivistyy käyttökelvottomaksi. Kiviaines on kuiva ja karu materiaali ja sen vuoksi biohiili ja komposti on hyvä yhdistelmä lisäämään veden ja ravinteiden pidätyskykyä.
Maaperän laadusta riippuu, tarvitaanko hulevesikasvualustaan salaojitusta tai sadevesiviemäreitä.
– Ei ole yleensä haitaksi, vaikka hulevesirakenteen pohja on tiivis ja jopa osittain savinen. Kasvualustassa on sen karkeuden ansiosta kuitenkin sen verran suuria huokosia, että alusta pysyy ilmavana eivätkä kasvit kärsi märkyydestä, Nordström tietää.
– Yleensä ylivuotokaivo sijoitetaan kasvualustan pintaan tai jopa 20 senttiä pinnan yläpuolelle. Jos hulevesikasvualustaa ympäröivä maa on hyvin läpäisevää, ei salaojitusta tarvita. Jos maaperä on hyvin tiivis, kannattaa rakenteen pohjalle sijoittaa salaojat.
Nordström muistuttaa, että kasvualusta pitää muotoilla huolellisesti niin, että hulevedet todellakin virtaavat siihen. Silti kasvien kastelusta on huolehdittava siihen saakka, kunnes ne ovat juurtuneet kunnolla.
Hulevesipainanteiden kasvillisuutena Ruotsissa käytetään monen tyyppisiä kasveja. Alustoihin on istutettu niittykasveja, perennoja, koristeheiniä, erityyppisiä pensaita, magnolioita, havupuita ja lehtipuita. Rikkakasvien kitkentä on Nordströmin mukaan hulevesikasvualustasta helpompaa kuin tavallisesta mullasta.
Biohiili ja komposti tuovat hulevesikasvualustoihin veden ja ravinteiden pidätyskykyä, Katja Kiviaho Nordström kertoo.