Kasvualustan yhteydessä puhutaan usein sen rakenteesta ja kemiallisista ominaisuuksista, kuten pH:sta, ravinnepitoisuuksista ja rakeisuudesta. Kasvualustan biologiasta sen sijaan puhutaan verrattain vähän. Me Kekkilässä olemme työskennelleet kasvualustojen kanssa vuosikymmeniä. Hyvinvoiva, elävä maa on meille sydämen asia.
Maaperän pieneliöiden merkitys kasvun kannalta
- Hajottaa orgaanista materiaalia → Muuttaa kasvijätteen mullaksi
- Osa maaperän elintärkeää ravintoverkkoa → Tuo ravinteita kasvien saataville
- Parantaa maaperän rakennetta
- Sitoo vesiliukoisia ravinteita → Estää ravinteiden huuhtoutumista
- Suojaa kasveja kilpailevilta haitallisilta organismeilta → Suojaa kasvitaudeilta
- Sitoo maaperää → Ehkäisee maaperän eroosiota
Tutkimalla pintaa syvemmälle, voimme havaita mikroskooppisen pieniä organismeja, eroja niiden ulkonäössä ja liiketavoissa sekä ymmärtää näiden organismien vaikutusta kasveihin, maaperän kemiaan ja rakenteeseen. Maaperä voidaankin määritellä myös sen organismien monimuotoisuudella. Tällöin puhutaan elävästä maasta.
Maaperän tärkeä mikrobiologia
Maaperäeliöillä on äärimmäisen tärkeä tehtävä maapallolla. Ne osallistuvat muun muassa ravinteiden kierrätykseen, maaperän muokkaamiseen, hiilensidontaan sekä säätelevät orgaanisen aineksen muodostumista maaperässä. Kun luonnon kiertokulku toimii maaperässä hyvin, pieneliöstö saa kasvijätteestä syötävää, kasvit saavat tarvitsemansa ravinteet sekä ihminen ruokaa ja hyvinvointia kauniin maiseman muodossa.
Maaperä on luonnollinen elinympäristö monille mikro-organismeille, joista useimmat elävät ilma- ja vesihuokosissa kiinteiden mineraali- ja orgaanisten hiukkasten joukossa. Useimmat mikro-organismit ovat hyödyllisiä maaperälle ja kasvien terveydelle. Maaperän mikro-organismeihin kuuluu erilaisia bakteereita sieniä, alkueläimiä ja sukkulamatoja, joista hyödylliset stabiloivat maaperää ja edistävät veden ja ravinteiden kiertoa esimerkiksi hajottamalla orgaanista ainetta. Suurempien organismien kanssa ne muodostavat maaperän ravintoverkoston. Terve maaperän ravintoverkko ylläpitää itse itseään ja kierrättää ravinteet ja materiaalit tehokkaasti.
Maaperän hyvinvoinnille on tärkeää, että sen eliölajisto on mahdollisimman monipuolinen. Maanalainen monimuotoisuus onkin vähintään yhtä tärkeää kuin maanpäällinen. Kun kasvualusta sisältää runsaasti erityyppisiä organismeja, hajottajia ja niiden saalistajia on todennäköisempää, että myös kasvit viihtyvät siinä. Kasvualustaan rakentuu toimiva ekosysteemi, jossa maan mikro-organismit ja kasvit elävät symbioottisesti, toisiaan hyödyttäen. Maaperän mikro-organismit paitsi luovuttavat kasveille vettä ja ravintoa, ne myös suojaavat kasveja. Kasvit puolestaan ruokkivat maaperän mikro-organismeja fotosynteesistä saatavalla energialla.
Maaperän mikro-organismit viihtyvät luonnollisessa ekosysteemissä, jossa energiaa ja ravinteita kierrätetään loputtomasti ilman lisälannoitteita. Paras tapa luoda onnistunut maaperän ravintoverkko rakennettuun ympäristöön tai viheralueelle on yrittää jäljitellä luonnollisten elinympäristöjen olosuhteita. Maaperän mikro-organismien monimuotoisuutta voidaan luonnollisesti säilyttää ja parantaa istuttamalla erilaisia kasvilajeja monipuolisesti monokulttuurin sijaan: maanpäällinen biologinen monimuotoisuus edistää luonnon monimuotoisuutta maan alla ja päinvastoin.
Elinvoimaisen maanalaisen elämän varmistamiseksi maaperää tulee häiritä mahdollisimman vähän istuttamisen jälkeen. Kaivaminen ja syvä maanmuokkaus häiritsevät maanalaista elämää ja repivät organismeja erilleen. Minä monimuotoisempi maaperän ekosysteemi on, sitä kestävämpi se on ulkoisia häiriötekijöitä vastaan. Laadukas kasvualusta, jossa on hyvä hiekan ja orgaanisen aineksen suhde sekä rikkaan mikrobielämän sisältävää kompostia, vähentää maanparannusaineiden tarvetta.
Mitä rikkaampi erilaisten organismien lajikirjo kasvualustassa on, sitä todennäköisimmin kasvualustasta löytyy juuri kyseisessä paikassa ja valittujen kasvien kanssa viihtyviä eliöitä, jotka mahdollistavat ekosysteemin toiminnan ja itsenäisen ravinnekierron. Paikkaan sopeutumattomat eliöt kuolevat pois. Kun kasvualustassa on rikas mikrobisto, sen ravinnekierto hoituu ja lopputuloksena on kasvupaikka, joka tarvitsee vähemmän lannoitusta. Tarvitaan vähemmän kastelua, kun sienirihmastot toimivat ikään kuin kasvien juurten jatkeena ja osallistuvat veden hakuun. Tarvitaan vähemmän kasvinsuojelua, kun kasvit voivat hyvin ja saavat suojelua juurten läheisyydessä sekä maan päällisissä osissa asuvilta hyödyllisiltä mikrobeilta.
Terve ja elinvoimainen kasvualusta siis ylläpitää luonnon prosesseja, kierrättää ravinteita kasvien käyttöön ja varastoi hiiltä. Maaperän eliöt saavat hiilestä energiaa, jonka avulla ne taas huolehtivat elinympäristönsä toimivuudesta.
Erilaiset organismit mahdollistavat elävän maan
Maaperässä tarvitaan useita organismeja, jotta ravintoverkko on täydellinen.
Maaperäbakteerit muodostavat limaa, joka estää niiden huuhtoutumista pois veden mukana ja maapartikkeleiden tiivistymistä yhteen. Tämä muodostaa maaperään rakennetta, mikä puolestaan edistää parempaa veden ja ilman virtausta maaperässä. Myös sienirihmastot kiinnittyvät maapartikkeleihin ja edistävät rakenteen muodostumista.
Bakteerit ja sienet hajottavat orgaanista materiaalia, mutta myös saalistajia, jotka syövät bakteereita ja sieniä, tarvitaan. Vasta tämän seurauksena ravinteet tulevat kasvien saataville. Myös alkueläimet ja sukkulamadot ovat kokonaisuuden kannalta tärkeitä organismiryhmiä.
Biologisesti aktiivinen kasvualusta mahdollistaa hyvinvoivat kasviyhdyskunnat
Kaupunkialueiden kasvillisuus keskittyy yhä enemmän rajatuille istutusalueille ja kansirakenteille, joilla yhteys maaperään on katkennut. Tällöin kasvualustan laadun merkitys siinä asuville kasveille ja pieneliöille korostuu entisestään.
Runsas kasvilajisto on tärkeä askel kohti monimuotoista luontoa rakennetussa ympäristössä. Erilaisten kasvualustojen käyttö antaa mahdollisuudet istuttaa kasvit niiden lajityypilliseen elinympäristöön. Yhdessä monipuolinen kasvillisuus ja erilaiset kasvualustat toimivat elinympäristönä myös muille eliöryhmille – esimerkiksi kasvijätettä hajottaville mikrobeille ja pölyttäjähyönteisille.
Komposti tuo kasvualustaan samoja eliöitä, joita löytyisi luonnollisesta maaperästä
Lisäämällä kompostia kasvualustaan tuodaan samoja eliöitä, joita löytyisi luonnollisesta maaperästä. Kompostiseos tekee kasvualustasta elävän ja hyvinvointia edistävän maaperän mikrobeille, eläimille ja kasveille. Kompostin pieneliöt hajottavat sen sisältämää orgaanista materiaalia ja vapauttavat samalla ravinteita kasvien käyttöön. Kun kasvualusta on heti perustettaessa biologisesti aktiivinen, itävyys ja kasvuunlähtö on selvästi parempaa.
Yksi kuutio biojätekompostia voi sisältää esimerkiksi typpeä n. 20 kg, josta vain reilu kilo on välittömästi vesiliukoisessa muodossa. Hyvän ravinnon parissa kasvualustan luontaiset pieneliöt lisääntyvät, ruokailevat ja huolehtivat välillisesti typen sitoutumisesta ja sen tasaisesta vapautumisesta. Tällaisen ravinteiden hallitun vapautumisen myötä myös ravinnehuuhtoumat vähenevät.