Viirukirjotähti

Viirukirjotähti on kestävä ja monenlaisiin olosuhteisiin sopeutuva mehikasvi, joka muistuttaa aaloeita. Parhaimmillaan se on kuitenkin valoisalla paikalla kasvaessaan, jolloin myös sen lehtien valkoinen kuviointi pääsee esiin. Vähässä valossa kirjavuus vähenee. Vaikka kasvin koristearvo on lehdissä ja kasvutavassa, voi viirukirjotähti kasvattaa kukkavarren, jonka päähän aukeaa valkoisenvihreät, joskus punertavat kukat. Vaikka pääosin viirukirjotähti kasvaa huoneenlämmössä, se kestää hyvin erilaisia kasvulämpötiloja, jopa juuri nollan asteen yläpuolella. Viileässä kastelua tulee vähentää, jotta mehikasvin juuret eivät kärsi märässä mullassa ja kasvi mätäne.

Istuta viirukirjotähti läpäisevään ja hiekkapitoiseen Kekkilän Kaktus- ja Mehikasvimultaan. Mikäli olet ahkera kastelija, voit lisätä mullan sekaan vielä kevytsorarakeita. Kun kastelet viirukirjotähteä, kastele multa kunnolla, jonka jälkeen multa saa kuivua ennen seuraavaa kastelua. Talvella kastelua vähennetään, jollet käytä kasvivaloa.

Viirukirjotähteä ei tarvitse istuttaa joka kevät uuteen multaan, vaan vasta sitten, kun kasvi on täyttänyt ruukun. Mullan vaihtamisen yhteydessä istuta kasvi hieman suurempaan ruukkuun. Viirukirjotähden voi myös jakaa irrottamalla emokasvin tyveltä kasvavia ruusukkeita.

Kirjotähdet ovat hidaskasvuisia mehikasveja. Ne eivät kaipaa runsasta lannoitusta, mutta mieto lannoiteliuos ylläpitää hyvinvointia. Lannoita ainoastaan kasvukaudella keväästä syksyyn Kekkilän luonnonmukaisella Kasviravinteella, jonka laimennat hyvin miedoksi liuokseksi veden kanssa.

Kirjotähti on kestävä kasvi. Suurin riski kasvin menetykseen on liiallisessa kastelussa. Joten vältä ylimääräistä kastelua, jotta juuret eivät vaurioitu, mutta älä anna kasvin kuitenkaan kuivua. Älä jätä vettä seisomaan ruusukkeen keskelle, vaan pyri kastelemaan kasvin tyvelle, multaan.

Kuivuus ja liiallinen valo esimerkiksi kovin paahteisella eteläikkunalla voi kellastuttaa ja käpristyttää lehtiä.