Verenpisara

Verenpisara on kasvutavaltaan matala ja haaroittuva ja kasvaa 30-50 cm korkeaksi. Verenpisaran versot ovat kauniin punertavia. Kasvin soikeat, nirhalaitaiset lehdet ovat kiiltävät ja mehevät, 5-6 cm pitkät ja 2 cm leveät. Nuokkuvat, torvimaiset kukat ovat usein kaksiväriset. Ne kasvavat terttuina versojen kärjissä.

Lajikkeita on paljon: Fuchsia-sukuun kuuluu yli sata lajiketta. Ne eroavat toisistaan paitsi väreiltä myös kukkien muodolta. Värejä ovat mm. lila, kirjavia, oranssi, valkoinen, punainen ja vaaleanpunainen. Palleroverenpisaran kukat ovat pyöreähköjä, kyynelverenpisaralla pitkiä ja kapeita. Rungollisia verenpisaroita näkee etenkin julkisissa istutuksissa.

Verenpisarat ovat parhaimmillaan puolivarjossa, jossa ne saavat myös suoraa auringonpaistetta osaan päivästä. Silloin kukinta on runsain. Verenpisara menestyy myös varjossa, mutta kukinta jää niukemmaksi. Liian kuumassa kasvi varistaa lehtensä ja tuholaisia tulee helposti. Koska verenpisarat ovat lyhyenpäivän kasveja, ne kukkivat kauneimmin vasta syksyllä.

Sopiva kasvualusta on ravinteikas, ilmava ja vettä läpäisevä. Verenpisarat tarvitsevat runsaasti tilaa juurilleen. Ruukun kokoa on syytä kasvattaa kesän aikana, jos kukkasilmut eivät aukea ja lehdet roikkuvat. Sopiva multa verenpisaroille on Kekkilä Kesäkukkamulta. Taimet istutetaan 25 cm välein.

Ensimmäiset 2–3 viikkoa kastellaan tavallisella vedellä ja lannoitus Kekkilä Kesäkukkaravinteella vasta sen jälkeen. Älä anna veden seisoa juuristoalueella.

Kuihtuneet kukat poistetaan säännöllisesti, jotta kasvi ei käytä energiaansa hedelmien muodostamiseen kukinnan kustannuksella. Myös kaikki kuolleet lehdet ja oksat poistetaan. Kasvuston suihkuttelu vedellä virkistää verenpisaraa. Verenpisarat voi talvettaa valoisassa ja viileässä, 5–10 asteisessa paikassa. Verenpisaran multa pidetään kosteana talvella esimerkiksi sumuttelemalla. Kastelua vältetään, mutta multa ei saa päästä kuivumaan.