Varjohiippa

Monivuotinen varjohiippa kasvaa 20-35 cm korkeaksi. Versot ovat pystyt ja hyvin ohut. Varjohiipat leviävät aluksi hitaasti. Se leviää vaakasuorien pinnanläheisten maavarsien avulla. Osittain talvivihannat lehdet ovat kauniit ja koristeelliset. Lehdistö on usein keväällä punertava, kuparinsävyinen ja lehdet suonet ovat punaiset. Sen lehdistö kehittyy täyteen kokoonsa vasta kukinnan jälkeen. Etenkin kesävihannille yksilöille kehittyy upean metallinhohtoinen ruskaväri.

Varjohiipat kukkivat keväällä touko-kesäkuussa. Kielolle tuoksuvat, pienet kukat kestävät reilun viikon. Nuokkuvat, tähtimäiset kukat sijaitsevat terttumaisissa kukinnoissa. Kukat ovat lajista riippuen tummanpunaiset, keltaiset tai valkoiset.

Varjohiippa on hyvin kestävä perenna. Varjoisten ja puolivarjoisten paikkojen kasvi viihtyy tuoreessa, kosteassa, runsasravinteisessa, multaisessa ja hyvin vettä läpäisevässä maassa.

Varjohiippa viihtyy sekä happamassa että kalkitussa maassa. Ympäröivien kasvien vaatimusten mukaan varjohiipan voi istuttaa joko Kekkilä Havu- ja rodomultaan,  Kekkilä Perenna- ja ruusumultaan tai Kekkilä Puutarhamultaan. Kasvualusta saa olla ainakin 30 cm syvä. Taimet istutetaan 35-40 cm välein.

Huonosti talvehtineet ja ruskettuneet lehdet poistetaan heti kun lumi on sulanut, jotta varhain mullasta nousevat versot eivät vahingoitu.

Kasvusto voidaan kalkita kevyesti, mikäli ympäröivät kasvit sen sietävät. Kasvustot lannoitetaan Kekkilä Kevätlannoite PLUS+ -lannoitteella tai Kekkilä Havu- ja rodolannoitteella.

Varjohiippaa kannattaa kastella säännöllisesti parina ensimmäisenä kesänä. Juuristo ei siedä myöhemminkään pitkään kuivuutta, vaikka hetkellisesti kuivuuden sietääkin. Kuivina kausina kastellaan säännöllisesti.

Lehdistö suojataan talveksi etenkin lumettomilla alueilla havuilla tai kevättalvella varjostusharsolla, ettei se vahingoitu kevätahavassa.