Terttuselja

Suurikokoinen ja nopeakasvuinen terttuselja on ollut aiemmin suosittu koristepensas. Nykyisin kasvi on yleinen viljelykarkulainen asutusten liepeillä, puistoissa, teiden varsilla ja metsissä Oulun seudulle asti. Nopeakasvuisena ja peittävänä terttuselja on hyvä suojakasvi. Pensas on 2-3 m korkea Ja menstyy vyöhykkeillä I-VI.

Terttuseljan oksat ovat kellanharmaat tai punertavanruskeat. Lehdet ovat tummanvihreät, päätepariset ja niissä on 5-7 sahalaitaista lehdykkää. Loppukesällä pensaassa on pienet, punaiset luumarjat rypälemäisissä tertuissa. Marjojen siemenet ovat myrkyllisiä. Kaikkien seljojen vihreissä osissa on tunkkaisen hajuista myrkyllistä ainetta. Terttuseljasta on saatavilla myös kelta- ja liuskalehtisiä lajikkeita.

Terttuselja kasvaa ja kukkii rehevimmin aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla ravinteikkaassa maassa, mutta pärjää myös varjossa ja vähäravinteisessa maassa. Sopiva multa istutukseen on Kekkilä Puutarhamulta. Taimet istutetaan 80-100 cm välein.

Terttuseljat tyytyvät vähään hoitoon. Keväisin ne voidaan kalkita Kekkilä Puutarhakalkilla ja lannoittaa Kekkilä Kevätlannoite Plussalla muun puutarhan keväthoidon yhteydessä.
Vanhimpia oksia voi tarvittaessa poistaa varhain keväällä muutaman vuoden välein.

Loppukesällä terttuseljaa vaivaa usein härmäsieni, joka tekee lehdistä hopeanhohtoisia. Vähäistä tartuntaa voi torjua esimerkiksi veden ja ruokasoodan seoksella (3 tl ruokasoodaa, 4 l vettä). Pensas ei ole niin altis härmälle, kun se kasvaa avoimella paikalla ja se pidetään ilmavana leikkauksin. Jänikset ja myyrät eivät syö seljoja.