Seppelsyyläkaktus

Seppelsyyläkaktukset ovat kotoisin Keksi-Meksikosta. Ne kasvavat noin 15 cm korkeiksi. Syyläkaktusten eli Mammilaria-suvun tärkeänä tuntomerkkinä on, että versoissa ei ole särmiä, vaan pinta on täynnä spiraalin muotoon asettuneita nystyjä. Seppelsyyläkaktuksella verso peittyy leveästi laakaan, lähes varren myötäisesti, asettuneisiin piikkeihin. Kukat kehittyvät tavallisesti vyöhykkeeksi verson kärkipuolelle, joskus säännölliseksi kehäksi. Kukat ovat yleensä 1-2 cm levyisiä, valkoisia, savunharmaita tai kellertäviä, mutta myös punaisia. Pienetkin syyläkaktukset kukkivat helposti ja runsaasti.

Seppelsyyläkaktus on aurinkoisen paikan kasvi. Jos kasvin varsi vaalenee nystyjen eli syylien välistä, on se merkki siitä, että valoa on liian vähän. Kasvukaudella seppelsyyläkaktus sietää paahtavaa kuumuutta, mutta talveksi lämpöä olisi laskettava mieluiten 10-12 asteeseen. Matala talvilepo lämpötila on kukkimisen edellytys, mutta kaktus pärjää ympäri vuodenkin huonelämmössä. Tällöin kukinta saattaa jäädä pois. Seppelsyyläkaktus viihtyy hiekkaisessa Kekkilä Kaktus- ja mehikasvimullassa pienehkössä saviruukussa. Multa vaihdetaan keväisin, myös heti hankinnan jälkeen. Ruukku vaihdetaan suuremmaksi vasta, kun juuret täyttävät vanhan ruukun.

Seppelsyyläkaktus on helppohoitoinen kaktus, kun kastelu pidetään niukkana. Se ei kasvukaudellakaan vaadi usein kastelua, kun se kastellaan kerralla kunnolla. Multa saa kuivua kokonaan kasteluiden välillä. Lannoitus pidetään hyvin maltillisena, keväästä syksyyn kasteluveteen voi lisätä hieman Kekkilä Viherkasviravinnetta.

Seppelsyyläkaktusta voi lisätä irrottamalla varovasti sivuversoja. Versojen annetaan kuivahtaa muutama päivä, jonka jälkeen ne istutetaan kevyesti Kekkilä Kaktus- ja mehikasvimultaan.