Havut
Sembramänty (Siperiansembra)
(Cembratall)
Pinus cembra (Pinus cembra subsp. sibirica)
Sembramänty on kookas, mäntyjen sukuun kuuluva havupuu. Sembramänty on tuuhealatvuksinen ja kestävä. Se kasvaa nuorena kartiomaisesti, mutta myöhemmin muuttuu pyöreämmäksi. Sembramänty on komea yksittäis- tai ryhmäpuu avoimella kasvupaikalla.
Veden tarve:
Keskiverto
Valon tarve:
Aurinkoinen
Korkeus:
1000-1800 cm
Värit:
Vihreät lehdet
Kukinta-aika:
none
Kasvuvyöhyke:
I-VII(VIII)
Suosittelemme tämän kasvin kanssa:
Multa:
Lannoite:
Sembramänty jaetaan kahteen alalajiin, alppisembraan ja siperiansembraan. Suomessa kasvatetaan lähinnä siperiansembraa.
Kauniskasvuinen, tuuhea ja pyöreälatvuksinen siperiansembra on suosittu ja paljon käytetty puu, joka menestyy hyvin koko maassa. Sembramänty kasvaa 10–18 metriä korkeaksi ja sen latvus on vanhana 4–6 metriä leveä.
Männyn oksat ovat paksut ja lyhyet. Havupuun neulaset ovat 5 kpl:n nipuissa. Ne ovat pehmeät, noin 5-12 cm pitkät ja tummanvihreät. Kävyt ovat pyöreähköt ja suuret, 5-13 cm pitkät. Siemenet ovat syötäviä ja ravinteikkaita.
Sembramänty menestyy kasvuvyöhykkeillä I–VII(VIII). Puu ei menesty kovinkaan hyvin mereisessä ilmastossa.
Sembramänty viihtyy aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla. Kasvualusta saa olla tuore, runsasravinteinen, läpäisevä tai savipitoinen maa. Puu ei pidä seisovasta vedestä.
Multa saa olla yhtä hyvin hapanta kuin runsaasti kalkittua. Sembramännyt istutetaan joko Kekkilä Havu- ja rodomultaan tai Kekkilä Puu- ja pensasmultaan. Istutusväli saa olla 8-10 metriä, puujotta latvukselle jää valoisaa tilaa.
Kun kasvupaikka multa valitaan oikein, sembramänty ei juurikaan kaipaa hoitoa. Nuorempana sitä voi keväisin lannoittaa Kekkilä Havu- ja rodolannoitteella tai Kekkilä Kevätlannoite PLUS+ -lannoitteella.
Laji viihtyy parhaiten valoisalla paikalla ja pienikin varjo saattaa aiheuttaa neulasten karisemisen.
Jos alaoksat ovat kuolleet, ne voi poistaa milloin tahansa. Jos puu on vihreä alas saakka ja alaoksia poistetaan pihan muiden hoitotoimien vuoksi, elävät oksat poistetaan kevättalven aikana tai keskellä kesää, kun alkukesän versokasvu on hidastunut.