Säleikkövilliviini

Rehevänä ja voimakaskasvuisena se peittää nopeasti laajojakin seinäpintoja. Se sopii hyvin myös kaariporttiin, pergolaan, aitojen ja muurien päälle. Sillä ei ole kärhien päissä pieniä tarttumalevyjä kuten imukärhivilliviinillä. Kestävä köynnös menestyy Suomessa kasvuvyöhykkeillä I-V.

Köynnös on keväälläkin vihreäversoinen. Viisisormiset lehdet puhkeavat myöhään keväällä. Kukkii huomaamattomin vihrein kukin kesäkuussa. Syksyllä köynnöstä koristaa pienet, sinisenmustat, vahapintaiset marjat. Villiviinien sinimustat marjat ovat niin kitkeriä, ettei niitä voi syödä.

Menestyy aurinkoisella ja puolivarjoisalla kasvupaikalla. Mitä aurinkoisempi kasvupaikka on, sitä hehkuvampi on lehtien syysväritys. Villiviinit viihtyvät tuoreessa, keskiravinteisessa ja kalkitussa maassa. Villiviinit voi istutetaan Kekkilä Puutarhamultaan 100 cm välein.

Villiviinit tarvitsevat nuorina runsaasti vettä sekä kohtalaisesti ravinteita ja valoa, mutta kun ne ovat levittäneet juuristonsa syvälle maahan, ne pärjäävät räystäänkin alla ilman kastelua.

Keväisin villiviinikasvustot kalkitaan Kekkilä Puutarhakalkilla ja lannoitetaan Kekkilä Kevätlannoite Plussalla.

Vanhoja köynnöksiä voi tarvittaessa nuorentaa leikkaamalla versoja keväällä. Vanha, alaosastaan lähes lehdetön kasvi voidaan nuorentaa alasleikkauksella eli versot katkaistaan noin 20 sentin korkeudelta maasta.

Villiviinin taipuisista, puutuneista ja lehdettömistä versoista on helppo tehdä kauniita kransseja.