Raparperi

Keväällä raparperin paksut punaiset silmut pullahtavat maasta ensimmäisten joukossa. Raparperi on kesän ensimmäisiä satoa antavia kasveja, ja sen pitkä satokausi jatkuu koko kesän ajan. Yleensä syödäänkin juuri nuorimpia lehtiruoteja, koska ne ovat mehukkaimpia. Raparperi kasvaa 40-100 cm korkeaksi ja saman verran leveäksi. Kasvi sisältää oksaalihappoa, ja ainoastaan raparperin varsia voi syödä. Oksaalihappo sitoo elimistöstä kalsiumia, joten perinteisesti raparperia syödään maitotuotteiden kanssa.

Raparperilajikkeissa on eroja ruodin värin, sadon aikaisuuden, oksaalihappopitoisuuden ja kukintaherkkyyden suhteen. Punaruotisissa on vihreäruotisia enemmän antosyaania. ’Emblitz’ ja moni muu uusi lajike sisältää vain vähän oksaalihappoa. Ne ovat turvallisia valintoja raparperin suurkuluttajalle.

Raparperi istutetaan varhain keväällä runsasravinteiseen, kosteutta pitävään savipitoiseen multamaahan, avoimelle ja aurinkoiselle tai puolivarjoiselle paikalle. Se pärjää puolivarjossakin, mutta silloin sato on vaatimattomampi. Seisovasta vedestä tai liiasta kuivuudesta raparperi ei pidä. Raparperia voi kasvattaa myös kookkaassa ruukussa vaikkapa parvekkeella. Raparperit istutetaan Puutarhamultaan tai Perenna- ja ruusumulta, jossa on reilummin savea mukana. Sopiva istutusväli on yksi metri.

Keväisin raparperin juurelle voi levittää Puutarhamultaa. Se kannattaa kalkita säännöllisesti Puutarhakalkilla ja lannoittaa luonnonmukaisella Kasvimaalannoitteella tai Kevätlannoite Plussalla.

Raparperimaata lannoitetaan ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen ja kasvukauden aikana. Lannoitteeksi sopivat luonnonmukainen Kasvimaalannoite tai Puutarhalannoite.

Raparperi tarvitsee paljon vettä, joten maanpinnan kattaminen Kuori– tai Koristekatteella auttaa kosteuden pitämisessä ja pitää rikkakasvit kurissa. Katteeksi mullan päälle voi kesä-heinäkuun aikana lisätä myös Puutarhamultaa. Se ravitsee raparperia ja torjuu rikkakasveja.

Sadonkorjuu aloitetaan toisena kasvukautena alkukesällä. Satoa korjattaessa kasvin varret irrotetaan maasta nykäisemällä, jottei varren tynkiä jäisi mädännyttämään pensasta.

Raparperin kasvuaika on 15-20 vuotta, mutta pensaat kannattaa jakaa noin viiden vuoden välein.

Kukintojen poistamisella ei ole vaikutusta seuraavan vuoden satoon, mutta jos kehittyvät kukkavanat poistetaan kasvukaudella, toinen sato voidaan kerätä elo-syyskuulla. Jos raparperia on yli tarpeen, voi osan kukkavanoista päästää kukkimaan, sillä raparperin kukinto on näyttävä.