Perennat
Rantalaukkaneilikka
(Knippnejlika)
Armeria maritima
Rantalaukkaneilikka on pitkään kukkiva pikkuperenna. Hyvin kapeat, harmaanvihreät lehdet muodostavat 10 cm korkeita, ikivihreitä lehtiruusukkeita. Kukkavarret nousevat selvästi lehdistön yläpuolelle ja niiden päähän puhkeaa pallomaiset kukinnot.
Veden tarve:
Keskiverto
Valon tarve:
Aurinkoinen
Korkeus:
25 cm
Värit:
Punainen Ruusunpunainen Lila Vihreät lehdet
Kukinta-aika:
Alkukesä
Suosittelemme tämän kasvin kanssa:
Multa:
Lannoite:
Rantalaukkaneilikka sopii kivikkopuutarhaan, penkkien reunaan tai ruukkukasviksi. Se on kauniisti maata peittävä, mätästävä kasvi, joka leviää hitaasti.
Kesä-elokuussa kukkivat kukat ovat aniliininpunaisia, liiloja, vaaleanpunaisia tai valkoisia lajikkeesta riippuen. Rantalaukkaneilikka on melko kestävä, mutta pohjoisemmassa Suomessa se kannattaa suojata talveksi. Aurinkoisten ja kuivien paikkojen perenna.
Kasvi vaatii vettäläpäisevän kasvualustan, jotta sen talvehtiminen ei kärsisi liiasta märkyydestä. Maa saa olla hiekkapitoinen ja niukkaravinteinen. Kohopenkki ja salaojitus parantavat kasvuoloja.
Menestyy ohuessa kasvualustassa ja kestää suolavettäkin. Sopivan kasvualustan rantalaukkaneilikalle saa sekoittamalla Kekkilä Puutarhamultaan puhdasta hiekkaa tai istuttamalla kasvi Kekkilä Perenna- ja ruusumultaan. Taimien istutusväli on 20 cm
Rantalaukkaneilikka kalkitaan keväisin Kekkilä Puutarhakalkilla ja lannoitetaan kevyesti Kekkilä Kevätlannoite PLUS+ -lannoitteella. Lannoita loppukesästä tai alkusyksystä Kekkilä Syyslannoite PLUS+ -lannoitteella, se auttaa kasvia talvehtimaan ja parantaa seuraavan vuoden kukintaa.
Kasvin kukkavanat leikataan niiden kuihduttua. Näin ylläpidetään kukintaa, joka voi jatkua hyvinkin pitkään. Talvisuojaus havuilla tai Kekkilä Luonnonturpeella on tarpeen Pohjois-Suomessa. Rantalaukkaneilikkakasvustoa nuorennetaan jakamalla muutaman vuoden välein.
Erilaiset Koristekivet, kuten Kekkilä Rantakivi, sopivat kauniisti yhteen rantalaukkaneilikan kanssa, esimerkiksi ruukkujen pinnalla.
Rantalaukkaneilikka kasvaa luonnonvaraisena eteläisen Suomen rannikkoalueilla, minne se on saapunut todennäköisesti purjelaivojen painolastien mukana. Luonnonvarainen kanta on viime vuosina vähentynyt ja sen takia rauhoitettu.