Koristepensaat
Raita
(Sälg)
Sali x caprea subsp. caprea
Raita on pajukasveihin kuuluva puuvartinen kasvi. Sillä on pystyraitainen, ristikkäisuurteinen kuori, josta se on saanut suomenkielisen nimensä. Isot soikeat lehdet ovat alta harmaakarvaisia. Yleensä pensasmainen, mutta hyvällä maalla se voi kasvaa hyvärunkoiseksi puuksi.
Veden tarve:
Keskiverto
Valon tarve:
Aurinkoinen
Korkeus:
600-1400 cm
Värit:
Keltainen Vihreät lehdet
Kukinta-aika:
Kevät
Kasvuvyöhyke:
I-VIII
Raita kasvaa pensas- tai puumaisesti 6–14 metriä korkeaksi, joskus jopa kahteenkymmeneen metriin.
Soikeat lehdet ovat 5–12 cm pitkiä ja 3–8 cm leveitä, eli huomattavasti leveämmät kuin useimmilla pajuilla. Lehdet ovat paksuja. Kukinnot ovat 3–7 cm pitkiä ja siemenet erittäin pieniä: noin 0,2 mm halkaisijaltaan.
Raita on kaksikotinen puu. Hedekukinnot ovat keltaisia ja pörheitä, kun taas emikukinnot vihertäviä ja ohuempia. Aikaisin keväällä kukkivat hedepuut erottuvat keltaisena kasvupaikoiltaan. Tuolloin raidat ovat mehiläisten tärkeitä ravintokasveja. Kasvutavoissa on eroja ja viljelyyn on valittu esimerkiksi riippaoksaisia puita.
Keväisin puutarhamyymälöissä näkyy suoraan runkoon vartettuja riippaoksaisia pikkupuita, joissa kukkii keltaiset kukat. Yleisin lajike on ’Kilmarnock’. Nämä vartetut koristepuut eivät ole Suomessa yhtä talvenkestäviä kuin alkuperäiset jalojuuriset raidat.
Raita kasvaa Suomessa luonnonvaraisena ja menestyy kasvuvyöhykkeillä I–VIII. Viihtyy aurinkoisella ja puolivarjoisella kasvupaikalla.
Kasvualusta saa olla keskiravinteinen, tuore tai märkä. Raidat istutetaan Kekkilä Puutarhamultaan. Istutusväli on 200 cm.
Luonnonvaraisena lajinapuu tyytyy hyvin vähäiseen hoitoon.
Kuivat ja vioittuneet oksat leikataan pois.