Hyppää sisältöön
Yrtit ja vihannekset

Punajuuri

(Rödbeta)

Beta vulgaris var. Flavescens

Punajuuren Beta vulgaris var. Flavescens lehdet Punajuuri Beta vulgaris var. Flavescens Punajuuri Beta vulgaris var. Flavescens sato

Punajuuri on perinteinen juureskasvi, jonka kasvattaminen on helppoa. Se on nopeakasvuinen juureslaji kotipuutarhoihin. Se muodostaa mehevän mukulan, joka voi olla pyöreä, litteänpyöreä, ovaalinmuotoinen tai pitkänomainen lajikkeesta riippuen.

Veden tarve:

Keskiverto

Valon tarve:

Aurinkoinen

Korkeus:

20-30 cm

Värit:

Punainen Vihreät lehdet

Kukinta-aika:

none

Suosittelemme tämän kasvin kanssa:

Punajuuren Beta vulgaris var. Flavescens lehdet Punajuuri Beta vulgaris var. Flavescens Punajuuri Beta vulgaris var. Flavescens sato

Hyvä punajuuri eli punajuurikas on tasainen, voimakkaan tummanpunainen ja pinnaltaan sileä. Se sisältää runsaasti hyödyllisiä kivennäisiä ja vitamiineja. Punajuurta käytetään keitettynä tuoreeltaan ja varastoituna tai säilöttynä etikkaliemeen. Juurimukulan lisäksi myös kasvin lehdet ja nuoret versot ovat salaatteihin käyttökelpoisia. Suomessa viljellään myös valko-, kelta- ja raitajuurikkaita. Punaiset lajikkeet värjäävät sormet, vaatteet, leikkuulaudan ja muut ruoka-aineet – tämä kannattaa huomioida punajuurikkaiden käsittelyssä ja käytössä. Punajuurta keitettäessä juuri, kuori ja kanta kannattaa säilyttää ehjänä.

Punajuurikas menestyy multavilla hiekkamailla valoisilla kasvupaikoilla, mutta viljely onnistuu myös savimailla. Liiallista typpilannoitusta on vältettävä, sillä ylimääräinen typpi varastoituu mukulaan nitraattina. Liika nitraatinsaanti on terveydelle haitallista. Kasvimaata parannetaan Kekkilä Puutarhamullalla, Kekkilä Puutarhakalkilla ja Kekkilä Luonnonmukaisella kasvimaalannoitteella tai Kekkilä luonnonmukaisella Perunalannoitteella, joka sopii juureksille. Viljelylaatikoihin perustettu kasvimaa lämpenee nopeasti ja se onkin hyvä vaihtoehto pienen sadon viljelyyn. Viljelylaatikot täytetään Kekkilä Puutarhamullalla, jonka joukkoon sekoitetaan Perunalannoitetta. Punajuuren taimien harvennusväli on 5-15 cm.

Punajuuri kylvetään avomaalle säiden ja kasvualustan lämmettyä toukokuun puolivälissä – kesäkuun alussa. Viljelylaatikkoon pääsee kylvämään vähän aiemmin kuin kasvimaalle, sillä koholla oleva multa lämpenee nopeammin. Parhaiten punajuurikkaat kasvavat 15–20 asteen lämmössä. Liian kylmä tai toisaalta liian lämmin sää voi saada ne kukkimaan, jolloin juuren muodostuminen heikkenee. Siemenet kylvetään noin 10 cm välein noin 2–3 cm syvyyteen. Riviväli saa olla 20–40 cm.

Kylvös suojataan kasvuharsolla, joka tasaa lämpötilan vaihteluita oikukkaina alkukesän viikkoina. Harso suojaa punajuurikkaita myös kirpoilta. Taimet kasvavat siemenistä ryppäinä, ne harvennetaan 5-15 cm välein. Rikkaruohot kitketään kasvimaalta. Rikkakasveja haratessa maanpinnalle nousevia punajuuren niskoja voi mullata, näin ne säilyvät mehukkaampana.

Punajuurta kastellaan pitkinä poutajaksoina. Punajuurikas ei kuluta paljon vettä, mutta kuivuus heikentää mukulan kehitystä.

Punajuurikas kasvaa nopeasti. Ensimmäiset mukulat kerätään heinäkuussa kasvustoa harventamalla. Näin kasvuaan jatkavat juurikkaat saavat tilaa. Varastoitava punajuurikas korjataan syyskuussa. Sadonkorjuu jatkuu pitkälle syksyyn, sillä kasvi kestää hieman kylmää.

Etsi