Niverävaahtera

Suomessa niverävaahtera kasvaa pienenä puuna tai pensaana. Soveltuu myös pensasaitoihin.

Lehdissä on kolmesta viiteen halkiota ja ne tekevät pienehköstä niverävaahterasta rungon ja oksiston ohella luonnonkauniin, olemukseltaan rennon lajin.

Usein monirunkoinen ja pyöreälatvuksinen. Lehdet ovat kiiltävät, 3- tai 5-halkoiset ja 4-7 cm kokoiset. Lehdet muistuttavat metsävaahteran lehtiä, mutta ovat syvälovisemmat ja tylppähampaisemmat.

Kukkii keväällä lehtien puhjetessa pienin kellanvihrein kukin, ja syksyllä puuta koristavat vaahteroille tyypilliset siemenet.

Menestyy Etelä-Suomessa kasvuvyöhykkeellä Ia (Ib–III).

Talvenkestävyys ja kasvuominaisuudet vaihtelevat niverävaahteralla paljon alkuperästä riippuen.

Viihtyy aurinkoisella ja puolivarjoisalla kasvupaikalla sekä sietää tuulta ja aurinkoa hyvin.

Menestyessään on helppohoitoinen laji, joka ei ole vaativa maaperän suhteen. Se ei kuitenkaan sovellu kuivaan hiekkamaahan eikä hyvin märkään maaperään.

Kasvualusta voi olla vähä–tai runsasravinteinen ja tuore. Monista muista vaahteroista poiketen niverävaahtera on kalkinsuosija ja sietää savimaata.

Niverävaahteralle käytetään kasvualustana Kekkilä Puu- ja pensasmultaa tai Kekkilä Puutarhamultaa. Yksittäispuut istutetaan 3 metrin välein, pensasaitaistutukset 40-50 cm välein.

Keväisin niverävaahterat kalkitaan Kekkilä Puutarhakalkilla ja lannoitetaan Kekkilä Kevätlannoite PLUS+ -lannoitteella.

Jos leikkaustarvetta tulee, se tehdään heinäkuussa, kun vaahteran maitiaisvuoto on pienentynyt.

Elo-syyskuussa niverävaahtera lannoitetaan Kekkilä Syyslannoite PLUS+ -lannoitteella talvenkeston parantamiseksi.

Niverävaahtera on Euroopassa ollut arvostettu puulaji jo keskiajalla. Sen kovaa puuainesta on käytetty muun muassa soittimien valmistukseen.