Metsäkuusi

Kuusen suora runko on punertava tai harmaa ja karhean hilseilevä. Tummanvihreät, jäykät neulaset ovat 1-2 cm pituiset ja teräväkärkiset. Kuusi on yksikotinen ja yksineuvoinen. Hedekukinnot ovat keltaiset, silmumaiset ja emikukinnot pystyt, punaiset ja käpymäiset. Kuusi kukkii touko-kesäkuussa. Emikukinnoista kehittyy pölyttymisen jälkeen riippuvat kävyt. Kuusi menestyy kasvuvyöhykkeillä I–VIII.

Maaseudulla kuusi on perinteinen yksittäinen pihapuu. Kuusi kasvaa 15-30 m korkeaksi. Valtaosa kuusen juurista sijaitsee aivan maan pinnassa, 5–10 sentin syvyydessä, minkä vuoksi puu kestää huonosti maantäyttöä juuristoalueella ja kaatuu helpommin tuulessa kuin mänty. Tilavalle pihalle sopii myös muutaman puun ryhmäksi tai säännöllisesti leikattavaksi aidaksi. Puumaisten kuusilajien ja niiden lajikkeiden lisäksi saatavilla on myös suosittuja pensasmaisia, matalakasvuisia lajikkeita.

Avoimella, valoisalla paikalla ravinteikkaassa maassa kuusesta kasvaa tuuhea ja kaunismuotoinen puu. Kuusi hyödyntää auringon energian kaikista metsäpuistamme tehokkaimmin ja se kestää erinomaisesti varjoa – toisaalta se varjostaa itse voimakkaasti pihaa. Kuusi viihtyy tuoreessa tai hiekkaisessa ja turvepitoisessakin maassa. Kuusi on hidaskasvuinen ja pitkäikäinen. Kuusilajeja lisätään siemenistä. Kuusia istutettaessa käytetään kasvualustana Kekkilä Puu- ja pensasmultaan tai Kekkilä Puutarhamultaa. Kuusiaitaa istutettaessa aitataimien istutusväli on 30-35 cm, ryhmäpuuna 150-200 cm.

Kuusi ei tarvitse erityistä hoitoa. Kuusen istutusvuotena ja taimivaiheessa torjutaan rikkaruohot ympäriltä ja kastellaan kuivimpina kausina. Jos kuusta halutaan muotoilla tai kasvatetaan tiiviiksi kuusiaidaksi, on sopiva leikkausaika talvella, marraskuusta-maaliskuuhun.