Koristepuut
Mantsurianjalopähkinä
(Manchurisk valnöt)
Juglans mandshurica
Mantsurianjalopähkinä on eksoottisen näköinen, monirunkoinen puu, jonka komeat lehdet huomataan. Sillä on valtavan kokoiset, 0,5-1 m mittaiset, parilehdykkäiset, raikkaanvihreät lehdet. Hieno matalahkona ja leveälatvuksisena yksittäispuuna.
Veden tarve:
Keskiverto
Valon tarve:
Aurinkoinen
Korkeus:
500-1500 cm
Värit:
Vihreät lehdet Vaaleanvihreät lehdet
Kukinta-aika:
Alkukesä
Kasvuvyöhyke:
I-III
Suosittelemme tämän kasvin kanssa:
Multa:
Lannoite:
Mantsurianjalopähkinällä on leveä latvus. Oksat ovat paksut ja vahvanoloiset ja ne kasvavat lähes vaakasuoraan. Mantsurianjalopähkinä kasvaa 5-15 m korkeaksi. Valkokarvaiset lehdet ovat suuret, n. 50-100 cm pitkät ja pihlajanlehtien muotoiset. Ne ovat päältä kellanvihreät, alta sinertävän vihreät. Lehdet puhkeavat vasta alkukesällä. Hedekukinnot ovat oksilla roikkuvia norkkoja. Syksyisin puu tuottaa suuren määrän syömiskelpoisia pähkinöitä.
Mantsurianjalopähkinä viihtyy aurinkoisella ja lämpimällä kasvupaikalla. Latvus ei saa koskaan jäädä muiden puiden varjoon ja paikan pitäisi muutenkin pysyä avoimena, muuten jalopähkinöiden kasvutapa häiriintyy. Suurikokoisten lehtien vuoksi puu tulee istuttaa tuulensuojaiselle paikalle, jotta lehtiruodit eivät murru. Keväthalloille arka laji menestyy suotuisilla paikoilla Etelä-Suomessa, kasvuvyöhykkeillä I-III (IV). Kasvualustan tulee olla runsasravinteinen ja multava. Sopiva multa on Kekkilä Puu- ja Pensasmulta tai Kekkilä Puutarhamulta.
Keväisin mantsurianjalopähkinän kasvualusta kalkitaan Kekkilä Puutarhakalkilla ja lannoitetaan Kekkilä Kevätlannoitte PLUS+ -lannoitteella.
Puusta poistetaan yleensä kuivia oksia elokuussa runsaan keväisen mahlavuodon takia.
Runkoa ei saisi kolhia, sillä puuaines lahoaa herkästi.