Havut
Makedonianmänty
(Makedonisk tall)
Pinus peuce
Kestävällä ja kookkaalla makedonianmännyllä on leveän kartiomainen latvus. Se sopii yksittäispuuksi tai muutaman puun ryhmässä tilaville pihoille. Sillä on tummanvihreät 7-10 cm pituiset neulaset ja koristeelliset, riippuvat kävyt.
Veden tarve:
Keskiverto
Valon tarve:
Aurinkoinen
Korkeus:
1000-1800 cm
Värit:
Vihreät lehdet Hopeanharmaat lehdet
Kukinta-aika:
Alkukesä
Kasvuvyöhyke:
I-IV(V)
Suosittelemme tämän kasvin kanssa:
Multa:
Lannoite:
Balkanin vuoristosta kotoisin oleva makedonianmänty menestyy Etelä- ja Keski-Suomessa. Kestävänä ja kookkaana havupuuna se on tullut suosituksi myös viherrakentamisessa. Makedonianmänty menestyy Suomessa vyöhykkeillä I-IV(V).
Latvus on leveän kartiomainen ja vaatii paljon valoa. Runko on nuorena harmaanvihreä, ohutkuorinen ja sileä, vanhempana ruskea. Lyhyet versot ovat nuorina kaljuja. Neulaset ovat viiden neulasen tupsuissa. Kävyt ovat kapeat, 10-15 cm pituiset ja ne kehittyvät jo nuoreen puuhun. Korkeutta makedonianmännylle kasvaa 10-20 metriä ja leveyttä 4-7 m.
Makedonianmänty kasvaa parhaiten aurinkoisella ja avoimella kasvupaikalla, mutta sopeutuu monenlaisiin kasvupaikkoihin, joten se sietää myös varjoa. Syvän juuriston ansiosta puu sietää navakkaa tuulta. Kasvualusta voi olla kuiva tai tuore ja keskiravinteinen ja hyvin vettä läpäisevä. Puu viihtyy sekä happamassa että kalkitussa maassa.
Makedonianmännyn voi istuttaa joko Kekkilä Havu- ja rodomultaan tai Kekkilä Puu- ja pensasmultaan. Taimet istutetaan 2-3 m välein.
Makedonianmänty on tervekasvuinen.
Makedonianmänty on taimivaiheessa hidaskasvuinen ja harvaoksainen. Se tuuheutuu vanhemmiten ja latvus ulottuu usein maahan asti.