Kultatuija

Kultatuijat tuovat elävyyttä tumman- ja tasaisenvihreisiin havuryhmiin. Ne sopivat yksittäiskasveiksi tai perennoiden ja pikkupensaiden rinnalle.

Kultatuijat ovat pyöreitä, munamaisia tai leveän kartiomaisia havupensaita, Myös koko vaihtelee lajikkeen mukaan. Esimerkiksi ’Rheingold’ on pallomainen tai leveän keilamainen, 150 cm korkea. ’Europe Gold’ ja ’Golden Globe’ ovat lähes pyöreitä. ’Sunkist’ ja ’Yellow Ribbon’ ovat leveän kartiomaisia, 3 metriä korkeita.

Lehdet ovat suomumaiset, vihreän- tai oranssinkeltaiset, alta kellertävät. Lehdet voivat ruskettua hieman talvella, mutta ne vihertyvät keväällä kasvun alettua. Pyöreähköt, 10–12 millin kokoiset kävyt sijaitsevat oksilla tiheinä kimppuina. Tuijat ovat myrkyllisiä, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Keltavihreälehtiset kultatuijat vaativat enemmän valoa viihtyäkseen kuin vihreät lajikkeet ja menestyvät pääsääntöisesti Etelä-Suomessa lämpimillä ja tuulettomilla kasvupaikoilla. Lajikkeesta riippuen ne kasvavat kasvuvyöhykkeillä I-III. Kultatuijat viihtyvät tuoreassa, mieluiten kosteassa, runsasravinteisessa kasvualustassa. Maa voi olla hapan tai kalkittu. Sopiva istutusmulta on Kekkilä Puu- ja pensasmulta tai Havu- ja rodomulta.

Kultatuijia kastellaan säännöllisesti noin 1-3 viikon välein ensimmäisen kasvukauden ajan. Niitä lannoitetaan keväällä Kekkilä Kevätlannoite PLUS+ -lannoitteella tai Kekkilä Havu- ja rodolannoitteella.

Mahdollinen leikkuu rajoittuu korkeus- tai leveyskasvun rajoittamiseen. Kultatuijat leikataan kasvin lepokaudella.

Kastelu on tärkeää kuivina aikoina ja syksyllä.

Elo-syyskuussa kultatuijat lannoitetaan Kekkilä Syyslannoite PLUS+ -lannoitteella, se parantaa talvehtimista.

Keväisin helmi-maaliskuussa, kultatuijat suojataan kuivattavalta kevätauringolta varjostusverkoin.