Kirjopikarililja

Kirjopikarililjalla on kapeat, harmahtavat, kiiltävät lehdet. Kasvilla on neljä tai viisi lehteä, jotka ovat kierteisesti varren ympärillä. Litteän lehden lapa on 3–6 cm leveä ja muodoltaan tasasoukka. Kirjopikarililja kasvaa 15-30 cm korkeaksi. Sirot varret lakastuvat kukinnan jälkeen. Kasvi on myrkyllinen, pienen määrän syöminen ei yleensä aiheuta oireita.

Kirjopikarililja sopii istutettavaksi perennaryhmiin, pensaiden joukkoon, luonnonläheiseen puutarhaan, kukkaniityille ja vesiaiheiden ääreen. Kirjopikarililja on kaunis harvassa ruohikossa, esim. valkonarsissien ja kevätkellojen kanssa. Laji ei maistu kauriille, jäniksille, kaneille ja myyrille.

Kirjopikarililja viihtyy aurinkoisella ja puolivarjoisella kasvupaikalla. Kirjopikarililja on luonnostaan kosteiden ja kalkkiperäisten niittyjen kasvi, mutta menestyy kuivemmillakin paikoilla maassa kukinta-aikaan olevan runsaan kevätkosteuden turvin. Kasvualustaa parannetaan Kekkilä Puutarhamullalla tai Kekkilä Puutarhakalkilla ja Kekkilä Kukkasipuliravinteella. Sipulit istutetaan syyskuussa 5 cm syvyyteen ja 5-10 cm välein.

Keväisin istutusalueet kalkitaan Kekkilä Puutarhakalkilla ja lannoitetaan Kekkilä Kukkasipuliravinteella. Istutusalueelle on hyvä lisätä silloin tällöin Kekkilä Puutarhamultaa.

Menestyäkseen ja lisääntyäkseen kirjopikarililjat tarvitsevat kasvurauhaa, joten turhaa siirtelyä ja maan muokkausta on vältettävä. Usein kirjopikarililjat kasvavat vasta muutaman vuoden kuluessa täyteen loistoonsa.

Kirjopikarililjat lisääntyvät sivusipuleista ja siemenistä itsekseen. Viihtyessään ne muodostavat laajoja kasvustoja vuosien varrella.