Keltasinappi

Kelta- eli valkosinappi on yksivuotinen ristikukkainen, ruohovartinen kasvi. Se kasvaa 30-60 cm korkeaksi ja 10-20 cm leveäksi.

Keltasinapin lehdet ovat liuskaiset ja vihreät, 5-8 cm pitkät ja 2-4 cm leveät. Sillä on jäykkä varsi, jonka latvaan muodostuvat keltaiset kukat ja niistä edelleen lituhedelmät. Keltasinappi kukkii heinä-syyskuussa. Kukat ovat 1-2 cm leveät ja lidut 2-4 cm pitkiä. Siemenet ovat keltaisia ja maultaan mietoja.

Keltasinappi on levinnyt Suomeen viljelykarkulaisena ja kasvaa näin maassamme luonnonkasvien tapaan Etelä-Lappiin saakka. Keltasinappi voi ärsyttää herkkää ihoa.

Keltasinappi on aurinkoisen paikan kasvi. Maa saa olla multava ja kalkkipitoinen, eikä helposti kuivuva. Savipitoisesta maasta keltasinappi ei välitä. Kylvöpaikan maata parannetaan Kekkilä Puutarhamullalla, Kekkilä Puutarhakalkilla ja Kekkilä luonnonmukaisella Kasvimaalannoitteella.

Keltasinapin siemenet kylvetään 1-2 cm syvyyteen 10-25 cm rivivälein. Keltasinappia voi kylvää huhtikuussa tai syyskuussa seuraavan kevään kasvuun. Taimiväliksi harvennetaan keltasinapin idettyä 10 cm.

Kuivina kausina keltasinappikasvustoja kastellaan.

Hoidon pääpaino on tuholaisten tarkkailussa ja torjunnassa. Ristikukkaiskasvina keltasinappia vaivaavat kirpat ja rapsikuoriaiset. Tuholaisia voi torjua kasvattamalla sinappikasvustojen läheisyydessä houkutinkasveja kuten kehäkukkaa ja samettikukkaa.

Jos sinappia viljellään maanparannuskasvina, se leikataan alas pari kolme kertaa kesässä. Saatu kasvimassa voidaan käyttää katteeksi tai kompostiin. Keltasinappi soveltuu parhaiten maanparannuskasviksi laajan juuristonsa vuoksi. Keltasinappikasvusto voidaan myös kääntää maahan lokakuussa.

Sinapin siemenet kerätään, kun lidut ovat kuivuneet ja avautuvat helposti. Jauhetut siemenet voi valmistaa sinapiksi, liha- ja kalamausteeksi, kokonaiset siemenet voi käyttää säilykkeisiin ja keittoihin. Kirpeitä lehtiä voi käyttää myös salaatissa.