Havut
Jättituija
(Jättetuja)
Thuja plicata
Jättituija on Thuja-suvun suurikokoisin havupuu. Suomessa se kasvaa 5-25 metriä korkeaksi. Sen lehdet ovat tummanvihreät ja alta vaaleakuvioiset. Jättituija on kaunis ja ilmavasti kasvava pitkäikäinen puu, joka valitettavasti lukeutuu vieraslajeihin.
Veden tarve:
Suuri
Valon tarve:
Puolivarjo
Korkeus:
500-2500 cm
Värit:
Vihreät lehdet
Kasvuvyöhyke:
I-III
Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva jättituija saattaa luontaisilla kasvupaikoillaan kasvaa 50-70 metriä korkeaksi. Puun kasvutapa on suorarunkoinen ja ryhdikäs.
Puuaines on erittäin kevyttä, suorasyistä, hyvin lahonkestävää, miellyttävän tuoksuista ja -väristä, mutta ei vahvaa. Sen kaarna on punaruskeaa ja säikeistä sekä vanhemmiten uurteista.
Suomumaiset, päältä kiiltävät ja alta valkokuvioiset lehdet ovat tummemman vihreät kuin muilla tuijilla. Neulaset kasvavat pitkinä, riippuvina, sulkamaisina lehvinä. Syyshalloissa lehdet ruskeutuvat helposti, mutta vihertyvät jälleen keväällä kasvun alettua.
Hedelmä on noin 1 cm kokoinen, keltainen käpy, joka muuttuu kypsyessään ruskeaksi syys-lokakuussa. Jättituija menestyy Suomessa kasvuvyöhykkeillä I-III.
Jättituija viihtyy puolivarjoisella kasvupaikalla. Paahteessa puu kärsii. Menestyy kosteassa ja happamassa maaperässä. Se istutetaan Kekkilä Havu- ja rodomultaan. Istutusväli on 200-300 cm.
Keväisin jättituijaa voi lannoittaa Kekkilä Havu- ja rodolannoitteella. Havupuuta ei kalkita. Tarvitsee myös nuorena suojaa kevätauringolta. Se suojataan kevättalvella varjostusverkolla.
Elo-syyskuussa jättituija lannoitetaan Kekkilä Syyslannoite PLUS+ -lannoitteella, mikä parantaa sen talvenkestävyyttä.