Huiskupullojukka

Huiskupullojukka on hyvä kasvi aloittaa viherkasviharrastus, sillä siitä saa pitkäikäisen seuralaisen. Huiskupullojukka saa luonnonvaraisissa kasvuolosuhteissa runsaasti aurinkoa ja harvakseltaan vettä. Kasvi onkin kehittänyt itselleen tavan selvitä pitkistä kasteluväleistä. Varren paksu tyviosa toimii kasvin vesivarastona. Mullaksi soveltuu Kekkilä Viherkasvimulta.

Viherkasvina pullojukka on varsin monenlaisiin olosuhteisiin tyytyväinen. Kasvi ei ole kovin tarkka valo-olosuhteista, mutta viihtyy parhaiten valoisalla hajavalon kasvupaikalla. Suorassa auringonvalossa se selviää myös, kunhan saa tarpeeksi kosteutta. Normaali huonelämpötila sopii pullojukalle. Se on myös myrkytön kasvi, ja sopii siten hyvin lapsiperheen tai lemmikkieläinten omistajien viherkasviksi, joskin kissoja saattaa houkuttaa pullojukan pitkät lehdet.

Kastele pullojukkaa kerralla kunnolla, mutta anna mullan kuivua kasteluiden välissä. Sopiva kasteluväli on noin 1 krt viikossa kasvukaudella. Talviaikaan kasteluväliä voi pidentää ja kastella säästeliäämmin.

Lannoita pullojukkaa Kekkilä Viherkasviravinteella 1-2 krt kuukaudessa kasvukaudella, maaliskuusta lokakuun alkuun. Vähennä lannoitusta talveksi.

Jos lehtien kärjet kuivuvat, on se merkki kuivuudesta tai kuivan huoneilman vaikutusta. Kuivat lehden kärjet voi leikata pois, mutta älä leikkaa vihreää. Alimmat lehdet kasvin rungosta alkavat vähitellen kuivua ajan kanssa, ja ne voi napsaista pois. Pullojukka kasvattaa tällä tavoin hitaasti puumaista runkoa.

Nuoret pullojukat voi istuttaa uudelleen joka toinen vuosi, mutta pullojukka on sitkeä eikä vaadi vuosittaista uudelleen istutusta. Ruukun ei tarvitse olla kookas, vaan muutama sentin tyviosaa leveämpi.