Hevoskastanja

Hevoskastanja eli balkaninhevoskastanja menestyy etelä- ja lounaisrannikolla, kasvuvyöhykkeillä I-II (III), mutta on silti melko harvinainen. Suotuisalla paikalla kookkaaksi ja komeaksi kasvavana hyvin näyttävä yksittäispuuna, muutaman puun ryhmänä tai puistokujanteissa. Hyväntuoksuisissa valkoisissa kukissa, jotka ovat 15-30 cm pitkissä pystykukinnoissa, on punaisia pilkkuja. Lehdet saavat keltaisen syysvärin.

Puu kasvaa nuorena melko nopeasti. Se elää kaupunkiolosuhteissa keskimäärin 80 vuotta. Latvus on leveä ja talvella harva; oksat ovat tanakoita. Täysikokoisen puun latvus on erittäin varjostava. Syvälle maahan ulottuva juuristo. Hevoskastanja kasvaa 8-15 metriä korkeaksi ja hyvin leveälatvuksiseksi.

Hevoskastanjaa voi lisätä sen suurikokoisista siemenistä. Siemenet kylvetään syksyllä ulos ja peitetään mullalla.

Hevoskastanjaa kasvatettaessa kannattaa kuitenkin huomioida puun koko ja sen soveltuvuus kotipihaan. Hevoskastanja viihtyy aurinkoisella ja tuulensuojaisella kasvupaikalla.

Kasvualustan pitää olla tuore, runsasravinteinen ja kalkittu. Jos hevoskastanjan istuttaa omalle puistomaiselle ja tilavalle pihalle, sopiva multa on Kekkilä Puu- ja pensasmulta tai Kekkilä Puutarhamulta. Istutusväli hevoskastanjoilla on 7 metriä.

Puu ei siedä voimakasta leikkausta. Latvusta leikataan tarvittaessa loppukesällä puun ollessa nuori, sillä oksista kasvaa usein suhteettoman paksuja runkoon nähden, jolloin ne voivat revetä omasta painostaan.

Kauniin ruskeat hevoskastanjan siemenet eivät ole syötäviä, mutta ne ovat käyttökelpoisia askartelumateriaalina.