Komposti lisää kasvualustan monimuotoisuutta

Kiertotaloutta luonnollisesti

Kekkilä toteuttaa kiertotaloutta käytännössä valmistamalla biojätteistä ja jätevesilietteistä ravinteikasta kompostia kasvualustoihinsa. Kierrätettävä biomateriaali tuo monia hyviä ominaisuuksia kasvualustaan.

– Kompostissa on paljon maaperälle ja kasveille hyödyllisiä mikrobeja. Bakteerit ja sienirihmastot parantavat maan mururakennetta ja lisäävät siten vesi- ja ilmatilaa. Maaperän veden ja ravinteiden pidätyskyky paranee orgaanisen aineksen lisääntymisen myötä. Ilmavassa ja kosteassa maassa viihtyvät hyvin myös madot ja maaperälle hyödylliset pieneliöt, tekninen tuotepäällikkö Hannes Rummukainen Kekkilästä kertoo.

Maan orgaaniseen ainekseen sitoutuneet ravinteet vapautuvat mikrobien avulla. Mitä paremmat olosuhteet ovat kasvien kasvulle, sitä nopeammin myös ravinteet vapautuvat niille käyttökelpoisiksi. Biologisesti aktiivisessa kasvualustassa ravinteiden ja hiilen luonnollinen kierto onkin tehokasta.

Komposti tuo kasvualustaan myös hitaasti liukenevia, orgaanisia ravinteita, kuten typpeä, fosforia ja kaliumia. Hidasliukoisuutensa ansiosta lannoitteet eivät valu pois heti ensimmäisellä rankkasateella, vaan ovat kasvien käytettävissä vielä seuraavalla ja sitä seuraavallakin kasvukaudella.

Komposti on hyödyllinen materiaali kaikissa kasvualustoissa, mutta erityisen hyödyllinen se on rajoitetuissa kasvualustoissa, kuten viherkatoissa ja kansirakenteissa, joissa yhteys maaperään on katkennut. Kompostin avulla kasvualustaan saadaan oikeaa maaperää muistuttavat olot mikrobeineen ja orgaanisine aineksineen. Kompostia sisältävät kasvualustat sopivat erinomaisesti myös erilaisille nurmialueille puistoista liikennevihreään.

Tarkkaan valvottu prosessi

Kekkilä valmistaa komposteja neljällä kompostointilaitoksellaan. Joutsenossa ja Nurmijärvellä ovat isoimmat tunnelikompostointilaitokset. Ilmajoella ja Teuvalla kompostia kypsytetään aumoissa ulkona. Kekkilä tuottaa noin 65 000 kuutiota kompostia vuodessa. Osa Kekkilän kasvualustojen komposteista ostetaan myös muilta tuottajilta.

Kompostointi on tarkasti valvottu prosessi. Kompostointilaitoksilla on asetusten edellyttämät laitoshyväksynnät, ja tuotteiden laatua valvotaan viranomaisten hyväksymien omavalvontasuunnitelmien mukaisesti. Kaikki kompostit testataan laboratoriossa ennen niiden käyttöä valmiissa tuotteissa.

Lue lisää kasvualustojen laadunvalvonnasta Kekkilässä >>

– Tunnelikompostoinnissa olosuhteet voidaan vakioida ja bioaineksen maatuminen saadaan tunnelissa käyntiin 2–3 viikossa. Tunnelista komposti siirretään ulos aumoihin jälkikypsymään kahdeksi kuukaudeksi. Sen jälkeen komposti seulotaan ja annetaan kypsyä vielä 2–4 kuukautta ennen kasvualustaan sekoittamista, tuotantopäällikkö Toni Luoma Kekkilästä kuvailee.

Kompostointitunnelin täyttämisen yhteydessä massaan sekoitetaan ilmavuutta lisääviä tukiaineita, jotka voivat olla esimerkiksi turvetta, puupalikoita tai metsäteollisuuden sivuvirtajakeita. Kompostin raaka-aineet hygienisoituvat kompostoinnin aikana, koska komposti kuumenee vaadittuun lämpötilaan riittävän pitkäksi aikaa. Valmiista tuotteesta varmistetaan vielä mittauksin, että siinä ei ole haitallisia bakteereja.

– Kekkilä pyrkii kompostienkin osalta minimoimaan kuljetusmatkat ja kuljetuksista aiheutuvat päästöt. Kaikki kompostointilaitokset sijaitsevatkin alueellisten jätteenkäsittelylaitosten yhteydessä. Esimerkiksi Joutsenon kompostointilaitos käsittelee lähes kaikki Etelä-Karjalan alueen biojätteet. Jätteiden seassa olevat maatumattomat materiaalit, kuten muovit, palautetaan samalla alueella sijaitsevalle jäteyhtiölle poltettaviksi, Luoma valottaa.

Valmista kompostia kuljetetaan kompostointilaitoksilta Kekkilän 14 multa-asemalle, joissa kasvualustat valmistetaan.

Reilusti ravinteita

Kompostiin ei lisätä prosessin aikana mineraaliravinteita. Bioraaka-aineiden sisältämät ravinteet ovat kompostoinnin jälkeen kasveille helposti käyttökelpoisessa muodossa.

Eri tyyppisten kompostien ravinnepitoisuudet vaihtelevat niihin käytettyjen jätejakeiden perusteella. Jätejakeita pyritään sekoittamaan niin, että lopputuotteen ravinnepitoisuudet olisivat mahdollisimman tasapainoisia, eikä lisälannoitusta kasvualustojen tuotantovaiheessa tarvittaisi.

Komposteissa on yleensä riittävästi typpeä ja fosforia. Joissain tapauksissa kaliumin lisäys on tarpeen. Kompostin sisältämistä ravinteista vain osa on vesiliukoisessa muodossa. Maan mikrobitoiminnan seurauksena ravinteita vapautuu vähitellen kasvien käyttöön.

– Koska vain pieni osa typestä ja fosforista on vesiliukoisessa muodossa, ovat kompostin sisältämät ravinteet ympäristöystävällisiä. Useimpia Kekkilän kasvualustoja pystytään valmistamaan sekä komposti- että mineraalilannoiteversioina, Rummukainen sanoo.

Koska vain pieni osa typestä ja fosforista on vesiliukoisessa muodossa, ovat kompostin sisältämät ravinteet ympäristöystävällisiä.

Kompostointi on vastuullista

Biojätteen ja muun biomateriaalin kierrättäminen takaisin kasvualustaksi on yhteiskunnan ja ilmaston etu. Jätteet kannat-taakin mieluummin kompostoida kuin polttaa, sillä poltossa jätteistä vapautuu hiilidioksidia ilmaan.

Kompostin käyttö lisää myös luonnon monimuotoisuutta, sillä maaperän pieneliöstö viihtyy kompostin rikastamassa maassa. Myös maaperän ”jätehuolto” toimii paremmin, kun runsas eliöstö hajottaa epäpuhtauksia, esimerkiksi lemmikkikoirien korjaamattomia jätöksiä.

Vastuullisuus toteutuu myös siinä, että yhdyskunnan jätevesilietettä sisältävää kompostia käytetään ainoastaan viherrakentamisessa. Hyötypuutarhapalstoilla ja kotipuutarhoissa käytettävät kasvualustat eivät sisällä jätevesikompostia.

Kekkilällä neljä kompostointilaitosta

• • Kekkilä tuottaa yhdyskuntien biojätteistä ravinteikasta kompostia neljällä paikkakunnalla. Suurimmat kompostointilaitokset sijaitsevat Joutsenossa ja Nurmijärvellä alueellisen jätteenkäsittelylaitoksen yhteydessä. Kyseisillä paikkakunnilla kompostia valmistetaan tunnelikompostointilaitoksissa vakioiduissa olosuhteissa. Ilmajoella ja Teuvalla komposti kypsytetään aumoissa asvalttikentillä. Kekkilä tuottaa 65 000 kuutiota kompostia vuodessa.
  • Kompostointiprosessi kestää 4–8 kuukautta. Valmis komposti sekoitetaan Kekkilän multa-asemilla orgaaniseksi ainekseksi kasvualustojen joukkoon.

Julkaistu Vehreä-lehdessä 2/2020. Teksti Markku Pulkkinen.

*Teksiä muokattu 17/03/2022.