Kohde: Kolonivägen
Omakotitalojen ympäröimän katualueen keskellä sijaitseva laaja istutusalue, jossa kasvualustan vaihdolla on saatu hyviä tuloksia hulevesien hallintaan ja paikalla olleiden katupuiden selvästi parantuneeseen kuntoon. Esittelijänä David Zinders, joka työskentelee hulevesikaturakenteita Tukholman kaupungille toteuttavassa yrityksessä.
Aiemmin alueen ongelmana olivat asuintalojen kellareihin valuvat vedet ja tiivistynyt maa. Viheralueella oli monilajinen puusto, joka säästettiin.
Vuonna 2017 vanha kasvualusta poistettiin 60 sentin syvyydeltä ja puiden juuristo hoidettiin leikkaamalla juuret poikki noin metrin etäisyydeltä rungosta. Tilalle vaihdettiin kasvualustaseos, jossa on neljännes biohiili-kompostia ja loput sepeliä. Myös hulevesirakenteet tehtiin ja joitain uusia puita istutettiin samassa yhteydessä. Seuraavana kesänä puiden ympärille istutettiin mm. koivuangervoja nurmikon sijaan.
Muutoksen jälkeen kaikki ympäröivältä katualueelta tulevat hulevedet johdetaan biohiili-sepelikasvualustaan. Mahdollinen ylivuoto johdetaan hulevesiverkostoon.
Kohde: Läntinen Norra Djurgårdsstaden
Uusi, edelleen rakentuva ekologinen kaupunginosa on suunniteltu niin, että alueella syntyvät hulevedet ovat viheralueiden kasvien käytettävissä. Toisaalta alueen sivulla virtaavan joen vedenlaatua halutaan parantaa suodattamalla hulevesiä.”Vesiviisaat” ratkaisut voi havaita kaikkialla modernissa Norra Djurgårdstadenissa, vaikka varsinaiset rakenteet ovat suurelta osin näkymättömissä. Oppaanamme toimi alueen kaavasuunittelusta vastannut maisema-arkkitehti Gösta Olsson. Ramboll Ruotsi on tehnyt paljon suunnittelua alueelle, ja heiltä mukanamme oli maisemasuunnittelija Ella Uppala.
Alueen kasvillisuus on todella näyttävää, ja laajoja perenna- ja koristeheinäistutuksia on käytettyrunsaasti niin katu- kuin korttelialueilla. Monilajisuutta korostaa vaihteleva pikkupuiden ja pensaiden käyttö perinteisten katupuiden lisäksi. Erilaisia läpäiseviä kasvualustoja on käytetty alueen kaikilla istusalueilla, vaikka ne eivät toimisi varsinaisena hulevesien suodatusrakenteena.
Katupuiden kantaviin biohiilikasvualustoihin johdetaan hulevesiä koko alueella. Katukuvassa ne näkyvät tyylikkäinä Corten- teräksestä valmistettuna kansina ja kasvualustan ilmastuskaivoina. Myös korttelipihat on suunniteltu osana toimivaa vesienkäsittelyä ja hulevesiverkostoa.
Alueella sijaitsee katu- ja kattovesien käsittelyyn erilaisia biosuodatusalueita ja hulevesipainanteita, jotka omalta osaltaan lisäävät alueen viihtyisyyttä. Kasvualustat on valittu kasvien tarpeiden mukaan, ja esimerkiksi perennoilla niihin on lisätty selvästi enemmän hienoainesta.
Kohde: Rehnsgatan
Tukholman sydämessä sijaitseva katu, johon tehtiin tulvahuippujen aiheuttamien ongelmien vuoksi hulevesien viivytysrakenne ja katupuuistutukset. Oppaana David Zinders.
Rehnsgatanille rakennettiin laajaa, yhtenäistä hulevesien viivytysallasta näkyviin jäävien katurakenteiden alle. Katupuiden hyvää kasvua ajatellen sitä täytettiin kantavalla kasvualustalla, jossa karkean murskeen kanssa hienoaineksena oli käytetty puolet biohiiltä (0–20 mm ) ja puolet kompostia. Tavoitteena kasvualustassa on ilmava rakenne, jotta katupuiden juurtuminen onnistuu ja toisaalta altaan pohjalle kertynyt vesi nousee kapillaarisesti niiden käyttöön.
Katupuut istutetaan betonikoreihin, joiden pääasiallinen tarkoitus on ohjata juuret alas kantavaan kasvualustaan, eikä katulaattojen alle, kuten usein käy. Tulvahuippujen aikana vesiä johdetaan edelleen viemäriverkostoon. Rakenteen syvyys pinnasta ylivuotoviemäriin on n. 1,5 m. Pohjalla on hiekkaa, joka sisältää 20 % biohiiltä.
Vastaavia kohteita on Tukholmassa toteutettu useita, ja saatu hyviä tuloksia niin vesien käsittelyn kuin puiden menestymisen näkökulmasta.
Biohiili Tukholman hulevesikasvualustoissa
Biohiiltä sisältäviä kasvualustoja on käytetty Tukholmassa jo vuodesta 2012 alkaen. Tällä hetkellä käytössä olevat rakenteet ja kasvualustat ovat syntyneet pitkäjänteisen käytännön kehitystyön tuloksena. Kokemukset ovat olleet myönteisiä: Rakenteet ovat kestäneet ja kasvillisuutta on jouduttu uusimaan vain vähän. Kekkilän Ruotsissa toimiva sisaryritys Hasselfors Garden on ollut mukana kehittämistyössä ja toimittaa jo isoja määriä biohiili-sepelikasvualustoja muun muassa Tukholman kaupungin kohteisiin. Myös esimerkkikohteissa on käytetty Hasselforsin kasvualustoja.
Biohiilen käyttö hulevesikasvualustoissa on edelleen koeluontoista, ja erilaisia ratkaisuja ja biohiilen käyttäytymistä testataan. Tutkimustuloksia tullaan saamaan seurantakohteista. Biohiilen käyttöä tuetaan ilmastonmuutoksen torjumiseen tarkoitetulla rahoituksella sekä Tukholman kaupungin poliittisilla päätöksillä.
Alun alkaen biohiiltä alettiin käyttää Tukholmassa Björn Embrenin aloitteesta. Hän työskenteli Tukholman vesi- ja jätelaitoksella, jossa sai idean puutarhajätteen polttamisesta biohiileksi. Vastikään eläkkeelle jääneen Embrenin työtä jatkavat nyt muut, mm. oppaanamme toiminut David Zinders. Retkeltä saimme mukaamme laajan paketin tietoa, mm. rakennekuvia. Asiasta voi kysyä lisätietoa Rambollin Pekka Leskiseltä tai Kekkilän Paulina Nybergiltä.
Teksti Mari Kaartokallio, kuvat Lars Nilsson ja Mari Kaartokallio.