Luonto on hyvä apulainen kylvöissä. Talvikylvö antaa kasvukauteen pienen varaslähdön ja helpotat kevään kiireitä. Samalla kasvatat helposti sääolosuhteita kestäviä, tukevia ja tanakoita taimia, jotka on jo valmiiksi karaistuneita.
Kylvä talvikylvöihin viileyttä kestäviä lajeja, kuten esimerkiksi pinaattia, retiisiä ja kaaleja. Myös porkkana ja palsternakka sopivat talvikylvöissä, jotka teet viljelylaatikkoon.
Talvikylvöjä voit tehdä avomaalle, viljelylaatikkoon, kasvihuoneeseen tai vaikkapa erilaisiin muovisiin rasioihin. Jos teet talvikylvöt suoraan ulos avomaalle tai viljelylaatikkoon, on maa hyvä tasata etukäteen ennen kylvöihin ryhtymistä. Helpointa se on tehdä syksyllä ennen talventuloa, jolloin talven aikana kertyneen lumen voi lapioida sivuun ennen kylvöihin ryhtymistä. Syksyllä maa kannattaa lannoittaa Kekkilä Kasvimaalannoitteella tai lisätä maahan kakankakkaa, maatunutta kompostia tai muuta eloperäistä ainesta.
Kun ryhdyt talvella kylvöihin, lämpötila saa olla pakkasella, maa jäätynyttä ja lumista, mutta maan on hyvä olla tasainen. Lapioi lumi mullan päältä pois. Jos multapinta jäi syksyllä tasaamatta, ei hätää, voit lapioida alan lumesta ja tasata pinnan mahdollisimman tarkkaan uudella pussimullalla. Anna mullan jäähtyä ennen siementen kylvämistä. Voit myös tarvittaessa lisätä mullan sekaan hieman Kekkilä kanankakkarakeita tai Kasvimaalannoitetta.
Kylvä kylmään maahan
Vaikka kylväminen tapahtuu talvella, itäminen ja kasvu alkavat vasta, kun lämpötila nousee tarpeeksi plussan puolelle. Kylvä siemenet maahan kauniina talvipäivänä, jotta tuuli ei lennätä siemeniä taivaan tuuliin. Kun päällä on lämpimät, hyvät varusteet sujuvat kylvöpuuhat talvellakin mukavasti. Kylvä siemenet mullokselle tavalliseen tapaan. Jos haluat saada reilusti aikaista satoa, voit kylvää siemeniä tavanomaista tiheämpään ja harventaa riviä ja syödä satoa jo varhain. Siemenet kannattaa peittää uudella pussimullalla. Kylvöihin sopii esimerkiksi Kekkilän Puutarhamulta. Tiivistä multa kylvöksen päällä. Lapioi lunta päälle, jotta tuuli ei lennätä multaa siemenien kera jäätyneen maan päältä. Kylvös saa sopivasti kosteutta, kun kevätaurinko sulattaa lunta. Jos haluat nopeuttaa itämistä, voit suojata kylvöalan muovitetulla kehikolla, muovikannella tai vanhalla ikkunalla. Kannen alla lämpötila nousee nopeammin ja kansi toimii minikasvihuoneen tavoin.
Kylvörivit voi merkitä Kekkilän Leikkihiekalla, jolloin rivit näkyvät selvästi ennen kuin vihreät versot työntyvät esiin. Merkitse taimet myös nimilapuin, jotta muistat ja tiedät, mitä kasvatat.
Peitä kylvös lumella, joka kastelee multaa tarpeen mukaan, kun ilma lämpenee. Näin kylvöstä ei tarvitse päivittäin tarkkailla, kuten sisällä taimia esikasvattaessa.
Kylvöt kasvihuoneen suojissa
Kasvihuone sopii erinomaisesti talvikylvöihin. Multapinnan voi tasata talvella ja kylvöt sujuvat mukavasti suojaisissa olosuhteissa. Kasvihuonekylvöt kannattaa suunnitella siten, että kasvatat talvikylvöissä kasvihuoneessa sellaisissa kohdissa, joihin et heti keväällä istuta muita kasveja. Voit esimerkiksi kylvää ensisadoksi pinaattia ja retiisiä ja herkutella kevätsadolla ja vasta myöhemmin istuttaa samalle alalle lämpöä rakastavien tomaattien tai kurkkujen taimet. Näin saat aikaistettua satokautta ja herkutella jo varhain vihreällä sadolla. Kannattaa kokeilla mitsunaa, tatsoita, paksoita, rukolaa ja uudenseelanninpinaattia esimerkiksi tomaattien väleihin. Myös persilja onnistuu hyvin talvikylvöinä. Kylvöt voi myös tehdä erilaisiin muovirasioihin, kuten hedelmä- ja tomaattirasioihin.
Retiisistä saa varhaisen sadon talvikylvöissä. Siemenet voi kylvää viljelylaatikkoon tai kasvihuoneeseen, josta sadon hyödyntää varhaissatona ennen tomaattien ja kurkkujen istuttamista.
Kylvä kasvihuoneesssa siemenet tavalliseen tapaan ja peitä tarvittavalla multakerroksella. Voit myös merkitä kylvökset esimerkiksi Kekkilä Leikkihiekalla. Kanna lunta kylvösten päälle kastelun sijaan. Lämpötilan noustessa lumi kastelee multaa ja saa siemenet itämään. Itäminen tapahtuu yleensä +4 asteen tietämillä. Luonto hoitaa pitkälti itämistä ja kastelua lumen avulla rauhalliseen tahtiin. Tarhurin tehtäväksi jää tarkkailla, että multa ei kokonaan kuivu ja tarvittaessa lunta tuodaan lisää kasvihuoneen kylvöksille.
Talvikylvöt rasioihin ja säilytyslaatikkoon
Vaikka et omistaisikaan kasvihuonetta, saat kasvatettua tanakoita taimia talvikylvöissä, kun kylvät siemenet esimerkiksi rasioihin. Rasiat voi laittaa suojaisiin minikasvihuonemaisiin olosuhteisiin muovisiin säilytyslaatikoihin. Yhteenkin laatikkoon mahtuu monta kylvörasiaa.
Talvikylvöjä voi tehdä myös erilaisiin reiällisiin muovirasioihin, vaikkapa elintarvikerasioihin.
Kannelliset säilytyslaatikot ovatkin oivallisia minikasvihuoneita, mutta niiden kylkeen ja pohjaan kannattaa porata reiät, jotta ylimääräinen vesi ja kosteus pääsevät haihtumaan. Kannen alla voi tulla muuten liian kosteaa ja lämmintä ja siemenet mädäntyä.
Rasioiksi käyvät erilaiset elintarvikerasiat, kuten hedelmä- ja tomaattirasiat. Laita reikien peitteeksi esimerkiksi pala sanomalehteä tai talouspaperia, joka estää mullan valumisen, mutta läpäisee veden. Täytä rasiat mullalla, tiivistä ja tasaa multa. Kylvä siemenet mullalle ja ripottele päälle ohut kerros multaa. Kastele kylvös levittämällä rasioiden päälle lunta. Laita kylvörasiat säilytyslaatikkoon ja kansi kiinni, jotta vettä ja lunta ei pääse satamaan laatikon sisälle.
Lehtikaalin voi kylvää rasioihin ja koulia suoraan viljelylaatikkoon. Suojaa taimet kaaliverkolla, jotta kirpat ja kaaliperhosen toukat eivät pääse myöhemmin kaaliapajille herkuttelemaan.
Laita laatikko varjoisalla ja suojaisalle paikalle, esimerkiksi pohjoisseinustalle. Liian aurinkoisella paikalla itäminen ja kasvu voi tapahtua liian varhain. Lisää tarpeen mukaan rasioihin lunta, jotta multa pysyy sopivan kosteana. Jos laatikon olosuhteet vaikuttavat liian kosteilta ja lämpimiltä, tuuleta laatikkoa tarvittaessa kantta avaamalla. Olosuhteita on hyvä tarkkailla, että kylvökset eivät kuivu, mutta eivät ole koko ajan läpimärkinä, jolloin siemenet voisivat mädäntyä.
Retiisistä kehittyy talvikylvöissä raikas ja rapsakka. Kastelukin sujuu varsin leppoisasti alkuun lumella, josta vähitellen vaihdetaan kastelukannuun ja veteen.
Itämistä luonnon tahtiin
Kylvöaika ei vaikuta itämisaikatauluun. Siemenet ovat kylvöksessä valmiina itämään, kun lämpötila nousee. Itäminen tapahtuu, kun lämpötila nousee +4 asteeseen ja yli. Kylmemmässä säässä siemen lepäilee pidempään. Kylmäkylvöt pidentävät kylvökautta ja helpottavat kevätkiireitä. Taimet kehittyvät laatikoiden suojassa, kasvihuoneessa tai viljelylaatikossa luonnon aikataulussa tanakoiksi vailla jatkuvaa huolenpitoa. Pieni tarkkailu ja lumen lisäys on välillä tarpeen, mutta tarhuri pääsee vähemmällä. Rasioissa kasvavat taimet kannattaa koulia tarpeen mukaan isompiin ruukkuihin tai siirtää avomaalle, viljelylaatikoihin tai kukkapenkkiin kasvamaan. Taimet eivät kuitenkaan kaipaa enää karaisua, vaan ovat valmiiksi karaistuneita ja viileän kevätilmaan sopeutuneita. Lämpimän kauden jälkeen yllättävään pakkasjaksoon kannattaa kuitenkin varautua ja suojata taimet tarpeen mukaan kaksinkertaisella hallaharsolla tai vanhalla lakanalla.
Kun vihreää pilkistää maasta varhain keväällä, on ilo suuri. Ensimmäiseen sadonkorjuuseen ei ole enää pitkä aika. Etualalla on retiisiä, taustalla pinaattia.
Kaalista kehäkukkaan, salaatista orvokkiin
Talvikylvöihin sopivat lajit, jotka kestävät viileyden, pakkasen, kosteuden ja lämpötilojen vaihtelun. Talvella kylvettäviksi käyvät myös lajit, jotka kehittyvät nopeasti satoikään. Hyviksi lajeiksi ovat osoittautuneet erilaiset lehtivihannekset, kuten japaninkaalit, lehtikaalit, salaatit, rukola, pinaatti, uudenseelanninpinaatti ja tilli. Myös retiisi kasvaa mainiosti talvikylvöissä ja tuottaa satoa heti varhaiskeväällä. Kukkaloistoa kaipaavan kannattaa kylvää mm. kehäkukkaa, orvokkia, tuoksuherneitä, ruiskaunokkia, koristeporkkanaa ja perennoja.
Sen sijaan pitkän esikasvatuksen lajit ja lämpöä rakastavat lajit, jotka itävät lämpimissä olosuhteissa, kannattaa unohtaa talvikylvöissä. Jätä siis chilit, paprikat, tomaatit sisällä esikasvatettaviksi. Myös kurkut, kurpitsat, pavut ja maissit itävät lämpimässä maassa parhaiten ja voivat mädäntyä kylmässä ja märässä mullassa.
Retiisi ja vuonankaali ovat oivallisia kasvatettavia talvikylvöissä. Taustalla ryppäänä kasvavaa ruohosipulia, joka sekin sopii talvella kylvettäväksi.
Talvikylvöissä kasvatus sujuu luonnon kanssa sopuisasti. Kannattaa suhtautua talvikylvöihin ensimmäisen kerran uteliaasti kokeillen ja iloita onnistumisista ja yllätyksistä. Takeita onnistumiseen ei ole. Joskus talven olosuhteet vain ovat erityisen märät ja siemenet voivat esimerkiksi mädäntyä. Voit alkuun opetella talvikylvöjä esimerkiksi vain osalla siemenistä ja kylvää myöhemmin keväällä suorakylvönä osan. Kokeilut kuitenkin opettavat ja tuovat kokemusta, helpotusta kevään kiireisiin ja ennen kaikkea terhakoita taimia.
Teksti ja kuvausjärjestelyt: Johanna Vireaho
Kuvat: Hanna Marttinen