Kukkia koko kesäksi ja vieläpä moneksi!
Puutarhan helppohoitoisin kukkapenkki syntyy, kun istuttaa siihen perennoja. Ruohovartisten, monivuotisten kasvien maanpäällinen osa kuihtuu talveksi, mutta juurakosta nousevat uudet versot vuodesta toiseen. Talvenkestävyys ei yleensä ole ongelma, sillä perennat talvehtivat maan sisällä.
Kukinta-aika on monella perennalajilla erittäin pitkä, ja jotkut kukkivat jopa useita kertoja kesässä. Lajeja riittää valosta varjoon ja matalista maanpeittoperennoista näyttäviin yksittäisperennoihin. Lisäkoristeena perennaistutuksessa voi käyttää pikkupensaita, kukkivia puita tai pulterikiviä.
Kukinta-aika on monella perennalajilla erittäin pitkä. Jotkut kukkivat jopa useita kertoja kesässä. Lajeja riittää valosta varjoon ja matalista korkeisiin perennoihin.
Suomalaisten suosikkeja ovat vanhat perennalajit. Rakastetuimpia perennojamme ovat muun muassa pionit, syysleimut, kurjenmiekat, ritarinkannukset ja ukonhatut. Maatiaisperennoiksi kutsutaan perinnelajien kantoja, jotka ovat kasvaneet meillä vuosikymmenet.
Myös hyötykasvit ovat tulleet koristekasvien joukkoon, eli perennojen joukossa kasvatetaan yhä useammin yrttejä ja perhoskasveja. Kukkaloiston sijaan monissa moderneissa kaupunkipuutarhoissa kasvaa monivuotisia koristeheiniä ja lehtiperennoja, joiden hohdokkuus on lehtien muodoissa ja sävyissä.
Suunnittele huolellisesti
Perennapenkin suunnittelemiseen kannattaa käyttää aikaa. Ensin katsotaan sopiva paikka, sitten suunnitellaan penkille sopiva muoto ja lopuksi kasviryhmän korkeuden vaihtelut. Yksittäiset kasvilajit valitaan viimeiseksi kasvupaikan valoisuuden ja kukintatoiveiden mukaan. Myös värivalinnat ovat monille tärkeät.
Kasveihin kannattaa perehtyä vierailemalla perennapuutarhoissa, joissa näkee kasvit kasvussa ja nimettyinä. Samaan paikkaan kannattaa poiketa monta kertaa kesässä, sillä näkymät muuttuvat eri lajien kukkiessa yksi toisensa jälkeen. Monilla taimitarhoilla ja puutarhamyymälöissä on myös näytepuutarhoja.
Perennapenkin suunnittelemiseen kannattaa käyttää aikaa.
Kasvit kaipaavat aina jonkin verran valoa, mutta eri lajien valontarve vaihtelee. Kivikkokasvit sietävät runsaasti aurinkoa, ja ohutlehtisten lehtiperennojen paikka on varjossa. Useimmille lajeille sopii parhaiten valoisa, paahteelta suojattu paikka. Perennapenkkiin istutetusta pikkupuusta on alla versoville taimille iloa, sillä se luo alleen kevyen, päivän mittaan siirtyvän varjon.
Penkin hoitoa helpottaa, kun se erotetaan nurmikosta reunuskivillä, rajaamalla tai kanttaamalla eli kaivamalla penkin ja nurmikon väliin kapea ojanne. Hoitoa helpottavat myös kasvustoon asetellut askelkivet, joita pitkin pääsee hoitamaan kasveja.
Keskiosaltaan kohotetussa penkissä kasvuolot ovat paremmat kuin tasamaalla. Kohopenkissä maa lämpenee varhain keväällä ja kasvien juuristo ei kärsi liiasta kosteudesta. Sopiva korkeus penkille on keskikohdastaan 20–30 senttimetriä maanpinnan yläpuolella.
Käytä perennapenkissä korkeuseroja ja valitse kasvilajit kukinta-ajan sekä kasvupaikan mukaan. Huolellisella suunnittelulla perennapenkissä on aina jokin kasvi kukassa.
Jalopionit ovat monen suosikkeja ja oivia katseenvangitsijoita perennapenkkkiin.
Myös värivalinnat ovat monille tärkeät. Pelkästään kukan värillä ei ole väliä, vaan kasvien varret ja lehtien sävyt kannattaa huomioida sommittelussa.
Kunnon multaa
Kasvualustaksi kannattaa hankkia uutta, puhdasta multaa säkissä tai irtotavarana. Se on peruslannoitettua ja -kalkittua sekä rikkaruohotonta. Perennoille on saatavissa Kekkilän Perenna- ja ruusumultaa, jonka raaka-aineena on käytetty turvetta, kompostia, hiekkaa ja hietaa. Esilannoitukseen on käytetty runsaasti kaliumia ja fosforia, jotka parantavat talvenkestävyyttä ja kukintaa.
Taimet voi hankkia kaupasta tai lisätä itse vaikka pyytämällä jakotaimia naapureilta. Monien lajien kasvattaminen siemenistä onnistuu helposti. Jos käyttää jakotaimia, hennot taimet on hyvä istuttaa ensin ruukkuihin ja antaa juurtua muutamia viikkoja ennen uudelleen istuttamista. Se parantaa juurtumista uuteen kasvupaikkaan.
Taimet voi hankkia kaupasta tai lisätä itse vaikka pyytämällä jakotaimia naapureilta.
Taimien istuttaminen onnistuu läpi kasvukauden. Taimivalikoimat ovat alkukesällä parhaimmillaan, mutta syksyllä istutusten kastelutarve on vähäisempää. Keskikesän hellepäivinä aurinko porottaa niin kovasti, että istutuksia täytyy kastella ahkerasti ja varjostaa – tai lykätä istuttaminen suosiolla tuonnemmaksi. Korkeaksi kasvaville lajeille täytyy jo istuttaessa asentaa taimituet, sillä myöhemmin se saattaa olla hankalaa kasvustoa vahingoittamatta. Tuiksi sopivat muovista, metallista tai pajusta punotut kaaret ja kehikot. Jos haluaa kasvustoon häviävät tuet, niin esimerkiksi ruoste patinoi harjaterästangot huomaamattomiksi.
Kun taimet on istutettu, ne kastellaan perusteellisesti. Myös alkuviikkoina istutuksia tulee kastella muutamien päivien välein. Myöhemmin, kun taimet ovat juurtuneet kasvupaikalleen, ne pärjäävät luonnon armoilla kuivimpia paikkoja ja pahimpia helteitä lukuun ottamatta.
Apua kasvivalintoihin ja lisätietoa perennojen hoidosta löydät Kekkilän Kasvikirjastosta.
Helppoa hoitoa
Kun perennapenkki on perustettu rikkaruohottomaan maahan, sen hoito on jatkossa helppoa. Keväällä maata lannoitetaan tarpeen mukaan ja kyytipojaksi voi lisätä palanutta kompostimultaa. Kesälannoitus on tarpeen reheville jättiperennoille ja runsaasti ravinteita tarvitseville lajeille.
Siemenistä perennapenkkiin levinneet rikkakasvit kannattaa kitkeä pieninä taimina, jotta ne eivät pääse voimistumaan. Alkuvuosiksi levitetty ohut Koristekatekerros pidättää maahan kosteutta ja estää rikkaruohojen itämistä, muttei estä perennojen leviämistä.
Kuihtuneiden kukkien poistaminen perennapenkistä ei ole yleensä tarpeen. Kun kasvit saavat siementää, ne lisääntyvät ympäristöön itsestään. Sormustinkukan ja tulikukan taimet ovat monille toivottuja yllätyksiä kauempanakin penkistä. Jotkut lajit, kuten lemmikit ja palavarakkaus, kukkivat toistamiseen, jos vanhat kukat leikataan pois.
Jos leviäminen halutaan estää, runsaasti siementävien lajien, kuten kellokukkien ja lupiinien, kukat poistetaan ennen siementen kypsymistä. Mikäli siemeniä ehtii syntyä, kasvinjäte kompostoidaan omalla tontilla. Naapuriin tai lähimetsiin ei puutarhakasveja saa levittää. Juurakoista lisääntyvien kasvien leviämistä estävät kivet taimien välissä.
Syksyn saavuttua puutarhaan perennojen varret kuihtuvat. Jotkut leikkaavat ne silloin kompostin raaka-aineeksi. Jos kasvinjätettä syntyy paljon, se helpottaa kevätsiivousta. Luonnonmukaiseen puutarhanhoitoon kuuluu ravinteiden kierrättäminen, jolloin perennojen varret saavat hajota talven aikana paikoillaan. Silloin niistä syntyy ensin talventörröttäjiä, jotka saavat talven tullen kauniin huurrevaipan koristeekseen. Siemenistä on paljon iloa myös pihan pikkulinnuille.
Perennat voi jättää talventörröttäjiksi, jotka saavat talven tullen kauniin huurrevaipan koristeekseen.
Teksti: Paula Ritanen-Närhi.