Kasvata parsaa omassa parsapenkissä
Perusta parsapenkki ja kasvata itse maukasta parsaa. Parsan kasvatus vaatii vähän kärsivällisyyttä sekä taimia, multaa ja ravinteita.
Naps ja vihreä verso napsahtaa poikki. Kevään ensimmäinen ohut parsanverso tarjoaa makuhermoja kihelmöivän hetken, kun sen maistaa suoraan maasta poimittuna. Maussa on makeautta, rapeutta ja herneen makua. Ennen kuin makunautinnosta pääsee nauttimaan, vaaditaan tarhurilta kärsivällisyyttä ja muutama vuosi kasvatusta.
Ennen kuin makunautinnosta pääsee nauttimaan, vaaditaan tarhurilta kärsivällisyyttä ja muutama vuosi kasvatusta.
Parsan kasvatus voi alkaa siemenestä tai valmiista juurakoista. Siemenkasvatus vie aikaa, jopa viisikin vuotta ennen kuin satoa tulee, mutta se voi olla mukava kokeilu, jos sadonkorjuuseen ei ole kiirettä. Kylvä siemenet keväällä ruukkuihin tai suoraan avomaalle. Itäminen vie parista viikosta kuukauteen, riippuen lämpöolosuhteesta. Valmiilla kookkailla juurakoilla pääsee sadosta nauttimaan nopeammin, parissa kolmessa vuodessa vuodessa.
Parsan kasvatus onnistuu parhaiten aurinkoisella ja suojaisalla paikalla. Kitke monivuotiset rikkakasvit huolella. Parsa kasvaa samassa paikassa vuosien ajan, joten maan on hyvä olla rikkaruohoton. Perinteisesti parsaa kasvatetaan riveissä kumpareena, mutta viljelylaatikkokin soveltuu parsan kasvatukseen. Perinteiseen tapaan parsalle tehdään istutusvaiheessa pitkä ja noin 30 cm leveä oja, johon juurakot istutetaan. Multaa on hyvä olla juurakon alla noin 30 cm paksuudelta.
Savimaalla parsalle kannattaa tehdä kohopenkki kumpareena, jotta vesi ei jää seisomaan alalla vaan valuu pois juuriston alueelta. Parsa on nimittäin arka märkyydelle. Juurakon päällä on hyvä olla kuitenkin kunnolla multaa, jotta parsakasvusto kestää erilaisten talviolosuhteiden koettelemukset. Kuormalavan lavakaulusviljelylaatikkoon mahtuu kolme-viisi juurakkoa, kunhan käytät päällekkäin kahta lavakaulusta tai istutat juurakot maavaraisena syvälle yhden lavakauluksen laatikossa. Parsan juurakoita voi myös istuttaa kukkaryhmään vihreäksi täydennyskasviksi. Parsa kasvattaa kesän mittaan komean vihreän kasvuston, josta voi leikata varsia myös kukkakimppuihin.
Aloita parsan kasvatus parantamalla maata
Parsapenkin on hyvä olla syvään muokattu ja multava. Parsa rakastaa hyvää multaa ja ravinteita. Käytä multana esimerkiksi Kekkilän luonnonmukainen Puutarhamultaa tai Kekkilän luonnonmukaista Viherkompostimultaa. Lisää maahan myös Kekkilän Puutarhakalkkia, Kanankakkaa ja luonnonmukaista Kasvimaalannoitetta. Parsa viihtyykin kalkitussa maassa, joten vanhakin parsapenkki kannattaa kalkita vuoden parin välein. Sopiva pH on 7-7,5.
Istuta parsan juurakot noin 30-50 cm välein. Avaa taimipotin tai juurakon juuria laakaan istutuskuopan tai vaon pohjalla. Täytä istutuskuoppa mullalla ja kastele kunnolla, jotta juurtuminen varmistuu. Levitä juurakon ympärille Kasvimaakatetta, jotta rikkaruohot eivät saa jalansijaa hyvässä mullassa ja maa pysyy paremmin kosteana. Pidä jatkossa erityisesti viheliäästi maan alla leviävät monivuotiset rikkakasvit, kuten vuohenputki, elämänlanka ja juolavehnä, etäällä parsapenkistä.
Kohti sadonkorjuuta
Ensimmäisen parin vuoden aikana parsan juurakoiden annetaan kasvaa kokoa. Satoa ei kannata korjata kuin korkeintaan pieneksi maistiaiseksi. Vaikka parsan kehitys vie alkuun aikaa, palkitaan kärsivällisen tarhurin työ. Parsaa aletaan korjata vasta kolmantena vuotena. Parsa tarjoaa ensimmäisinä vuosina ohuita, mutta maukkaita versoja. Vuosi vuodelta satoa saa yhä enemmän. Satoa kannattaa leikata parin päivän välein, sillä versot hujahtavat nopeasti pituutta.
Satoa voi saada samasta juurakosta jopa pari vuosikymmentä.
Jotta parsa tuottaa satoa pitkään, kannattaa siitä pitää huolta. Satoa voi saada samasta juurakosta jopa pari vuosikymmentä. Pidä rikkaruohot kurissa kitkemällä. Levitä maan parannukseksi kompostia ja lannoita juurakoita Kasvimaaravinteella ja Kanankakalla. Lannoitus kannattaa ajoittaa aikaiseen kevääseen ja sadonkorjuun jälkeisiin viikkoihin. Lisää uutta katetta tarpeen mukaan. Kellastunut kasvusto kannattaa leikata syksyllä alas.
Herkkuhetkiin
Parsa kannattaa nauttia mahdollisimman tuoreena. Kypsennä parsaa keittämällä suolalla maustetussa vedessä tai grillissä. Voit kypsentää parsaa myös uunissa. Varo kypsentämästä parsaa liiaksi. Liiallinen kypsentäminen heikentää makua ja vitamiinien määrää.
Klassinen parsarisotto
Näitä tarvitset:
- 400-500 g tuoretta parsaa
- 2 rlk voita
- 1-2 salottisipulia
- 2 valkosipulinkynttä
- 4 dl risottoriisiä
- 1 dl kuivaa valkoviiniä tai siideriä
- 1 l kasvislientä
- parmesan- tai grana padano -juustoa
- 0,5 prk ranskankermaa
- mustapippuria myllystä
- tuoretta basilikaa
- tarjoiluun tuoreita yrttejä, muutama ohut parsan nuppu, neitsytoliiviöljyä ja mustapippuria
Tee näin:
Pese parsa, leikkaa ja napsaise käsin puumainen osuus pois ja pilko muutaman senttimetrin mittaisiksi pätkiksi. Kuori ja pilko salottisipuli ja valkosipuli. Sulata voi kasarissa, lisää siihen risottoriisi ja kuullota läpikuultavaksi. Lisää sekaan sipulisilppu ja kaada päälle valkoviini. Anna viinin haihtua kevyesti ja kaada joukkoon osa kasvisliemestä, jotta riisi on nesteen peittämä. Anna kiehua noin 15 minuuttia. Lisää välillä kasvislientä sitä mukaa, kun neste on imeytynyt riiseihin. Raasta tällä välin juusto. Tarkista, että riisit ovat koostumukseltaan sopivan napakat ja kypsät, mutta eivät liian pehmeitä. Lisää joukkoon parsat, osa parmesanista, ranskankerma ja rouhi mustapippuria. Lisää pilkottua basilikaa, sekoita ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa suolaa ja mustapippuria. Annostele risottoa lautasille, lisää pinnalle muutama ohut parsannuppu, jos kasvimaalta sellaisia löytyi, hieman basilikaa, parmesanraastetta, loraus neitsytoliiviöljyä ja rouhi hieman mustapippuria ja nauti.
Teksti: Johanna Vireaho
Kuvat: Hanna Marttinen