Puutarhan suunnittelussa voi käyttää luovuutta tai se on suorastaan suositeltavaa! Jos haluaa pihastaan luonnonläheisen, helppohoitoisen ja toimivan kokonaisuuden, kannattaa puutarhan suunnittelu tehdä kuitenkin tarkasti alusta alkaen. Omalla, lähes 7000 neliömetrin tontillani on mäkiä, metsää, kauniita puita ja kaksi jättimäistä nurmialuetta. Mistä aloittaa?
Valinta oli lopulta helppo. Toinen nurmialueista sai antaa tilaa kasvimaalle, jonne istutin paljon taimia, vihanneksia, hedelmiä, marjoja ja kukkia. No dig -menetelmä kasvimaan perustamisessa on hyvä vaihtoehto niin perustamisen kuin myöhemmän ylläpidon kannalta, olipa alueen pinta-ala mikä tahansa. Minulle oli siis itsestään selvä valinta perustaa no dig -kasvimaa.
Mitä no dig -viljely tarkoittaa ja mitkä ovat sen edut?
Aivan kuten nimikin jo kertoo, no dig -menetelmässä maaperää ei avata. Ei siis kaiveta kuoppia, vaan uusi keittiöpuutarha perustetaan suoraan maan päälle, tässä tapauksessa nurmikolle. Jopa rikkaruohot jätetään maahan, eikä maaperään kajota lapiolla istutuksen eikä sadonkorjuun aikana.
No dig -menetelmässä maalle annetaan rauha toimia luonnollisella tavalla. Matojen, mikro-organismien ja mykorritsojen annetaan elää rauhassa – tuloksena maa, joka on täynnä elämää. Maasta tulee myös suotuisampi viljelykasveille, sillä ne saavat helpommin ravinteita kasvuunsa. Kun kaivamme maata, häiritsemme sen rakennetta ja avaamme siemenpankin, jolloin rikkakasveja itää helpommin. Kun jätämme maaperän rauhaan, se ei tiivisty eikä ravinteista kilpailevia rikkakasveja nouse kitkettäväksi. Lisäksi maasta tulee luonnostaan ravinteikasta maaperän pieneliöstön näkymättömän työn ansiosta.
Saattaa kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, mutta näin se on! Seuraavaksi kerron, miten No dig -kasvimaa oikein perustetaan.
Mitä tarvitset no dig -kasvimaan perustamiseen?
- Pahvilaatikoita penkkien perustamiseen – mieluiten paksua aaltopahvia, kuten muuttolaatikoita tai suojapahvia rullalta.
- Maanpeitekangasta käytäviä varten – kangas saa olla noin 10 cm leveämpää kuin käytävät, jotta se ylettyy pahvin reunojen alle. Maankatekangas estää rikkaruohojen kasvua, ja se poistetaan vuoden parin kuluttua. Voit halutessasi käyttää pahvia tässäkin.
- Hyvää multaa – Varaan sitä noin 20 cm kerroksen: isommalle alalle Viljelymultaa tai säkeittäin Puutarhamultaa. Vaihtoehtoja löytyy, kuten luomu- ja viherkompostimultaa.
- Maatuvaa ainesta – esim. kompostia, ruohonleikkuujätettä tai maatunutta lantaa. Olen käyttänyt myös maatilalta saamaani säilörehua.
- Katetta kulkuväylille – itse käytän Lehtipuukatetta. Hyviä vaihtoehtoja ovat myös Puutarhakate sekä Koristekate.
Näin perustat
Aloitan levittämällä pahvit maahan, suoraan rikkakasvien ja nurmikkopinnan päälle. Jos pahvit ovat ohuita tai käytät sanomalehtiä, kannattaa levittää useita kerroksia. Sitten lisään maatuvaa ainesta, joka toimii hyvänä pohjana ja vähentää mullan tarvetta. Pieneliöiden hajottaessa ainesta vapautuu lämpöä, ja ravinteet muuttavat muotoaan kasveille sopivaksi. Olen ollut onnekas saadessani säilörehua, mutta voit käyttää yhtä hyvin oksia ja risuja, maatunutta lantaa, ruohonleikkuujätettä tai kompostia. Kitkemisjäte kannattaa ensin kompostoida tai kuivata auringossa jotta rikkakasvit eivät ala kasvaa.
Laitan seuraavaksi pahvien päälle hyvän kerroksen multaa. Multa ei ole vain kasvualusta, vaan se myös auttaa tukahduttamaan rikkakasvit. Olen käyttänyt isompina erinä myytävää Kekkilä Viljelymultaa, joka soveltuu kasvimaan perustamiseen. Se on luomuviljelyyn sopivalla lannoitteella lannoitettu kuohkea ja multava kasvualusta. Pienempiin projekteihin sopii oikein hyvin Kekkilän säkkitavarana myytävät yleismullat oman valinnan mukaan: Puutarhamulta, Kasvumulta, Luonnonmukainen puutarhamulta ja Viherkompostimulta.
Levitän multaa tasaiseksi kerrokseksi rautaharavalla, ja siistin reunat, kunhan saan kulkuväylien pohjakankaan paikoilleen. Multa painuu noin 20 % tilavuudestaan ajan kanssa, mutta sitä voi nopeuttaa tiivistämällä penkit kevyesti esimerkiksi haravan syrjällä. Vältä aina tallomasta no dig -penkkiä, jotta multa säilyttäisi ilmatilansa, eikä tiivistyisi liikaa.
Kasvimaan polut
Älä kitsastele käytävien leveydessä! On uskomattoman turhauttavaa, kun kasvimaalla ei pysty kunnolla liikkumaan – varsinkin siinä vaiheessa kun sato on kasvanut suureksi ja rehottaa valtoimenaan. Hyvä vinkki mitoittamiseen on, että pääset kulkemaan kulkuväylillä kottikärryjen kanssa. Jos tuntuu, että menetät liikaa kasvutilaa leveiden käytävien takia, kannattaa tehdä ainakin leveämpi pääkäytävä, jotta työskentelytilaa on edes jossain.
Minulla on käytössäni runsaasti tilaa, joten ensisijaisena tavoitteenani on tehdä kasvimaasta helppohoitoinen. Siksi käytävät ovat noin 90 cm leveät kaikkialla. Olen levittänyt polkujen väliin mustan katekankaan, jotta rikkaruohot pysyvät käytäviltä poissa. Jotta rikkaruohot eivät kasvaisi myöskään käytävien ja kasvupenkkien väliin, laitan kankaan hieman pahvin reunan alapuolelle. Muutama senttimetri molemmin puolin riittää.
Kankaan päälle levitän vielä katekerroksen. Tarkoitukseen sopii esimerkiksi Lehtipuukate tai Puutarhakate. Levitän katetta kankaan päälle reilusti, noin 5- 10 senttimetrin paksuisena kerroksena. Myös kate auttaa tukahduttamaan rikkaruohoja.
Kekkilän valikoimista saa tilattua sekä kasvimaan perustamiseen sopivaa viljelymultaa, että katteita suoraan kotiin suuriakin määriä. Laske multalaskurin avulla tarvittavat määrät.
Mutta entäs ne rikkaruohot?
Kasvimaani alue on täynnään sikuria, vuohenputkea ja voikukkia. En silti ole huolissani, että ne ottaisivat vallan. Silloin tällöin niitä putkahtelee sinne tänne, mutta kitken ne pois. Suurin osa tukahtuu onneksi pahvin alle. Levitin maanpeitekangasta myös kasvimaan ulkoreunoille, jotta rikkaruohot eivät pääsisi rehottamaan sielläkään. Pahvi nimittäin hajoaa kauden loppupuolella. Maanpeitekangas on siis erittäin tärkeä alkuvaiheessa. Katekangas kannattaa poistaa parin vuoden kuluessa, ja käyttää seuraavan projektin perustamisessa.
Kasvimaan ensimmäisen kauden aikana olen tarkkana ja teen päivittäin kierroksen, jotta voin nopeasti kitkeä pois itäneet rikkakasvit. Juuririkkakasvit ovat erityisen tärkeitä kitkeä nopeasti, sillä jos ne pääsevät kasvipenkkiin leviämään, torjunta on hankalaa. Rikkakasvien siementämisen taas estän peittämällä maan pinnan säilörehulla tai ruohonleikkuujätteellä. Mullan pintaa peittävien matalien kasvien viljelyllä on myös monia muita etuja, kuten kosteuden säilyttäminen maaperässä ja ravinteiden tarjoaminen kasveille.
Toivon, että olet saanut tästä inspiraatiota oman no dig -kasvimaan luomiseen!
Kuvat ja teksti: Malou Augustin