Monivuotisia kasveja parvekkeella

Tuo puutarha parvekkeelle

Monivuotisten kasvien kasvattaminen parvekkeella onnistuu riittävässä multatilassa ja oikeilla kasvivalinnoilla. Perennojen, pensaiden ja puiden kasvukauden kulkua on antoisaa seurata keväästä syksyyn ilman ison pihan hoitohaasteita. Monivuotisia kasveja kannattaa valita rennolla otteella, vaikka talvehtimien on epävarmaa, niiden kauneudesta voi silti nauttia ainakin ensimmäisen vuoden ajan.

Kevään puhkeaminen, kesän vihreys, syksyn värit, talven lepo

Parvekkeet ja terassit somistetaan useimmiten yksivuotisilla kausikukilla sesongin mukaan. Niillä saa aikaiseksi valmiin, värikylläisen ja muunneltavan ilmeen hetkessä. Kun valintakriteereinä ovat haaveet tai muistot omasta pihasta, luonnon kiertokulusta ja helppohoitoisuudesta, parvekkeelle istutetaan monivuotisia kasveja.

Useimmat perennat eli monivuotiset kukkivat, ruohovartiset kasvit, pensaat ja pikkupuut viihtyvät ruukuissa talvehtien. Ryhmiä voi muunnella ja täydentää yksivuotisilla kasveilla. Tyyli pysyy kuitenkin hyvin erilaisena kuin perinteisin kesäkukin somistettu kukkiva parveke: monivuotisin kasvein istutettujen ryhmien koristearvo on enemmänkin leikittelyä ja tyylittelyä erilaisilla lehtimuodoilla ja kasvuvaiheiden seuraamista kauden aikana.

Puutarhanhoidon terapiaa pääsee harrastamaan kuten pihatöissä, mutta kevyellä otteella ilman rikkaruohojen kitkemistä ja nurmikon leikkausta.

Parvekeviljelyyn avautuu täysin uusi näkymä, kun keväällä voi kuopsutella istutuksia, seurata silmujen puhkeamista ja versojen nousua mullasta pienimuotoisesti ruukuissa. Kesällä tilan täyttää rehevä vehreys ja luonnonomainen kukinta. Syksyllä monivuotiset kasvit kiittävät ja ilahduttavat syysvärityksellä.

Puutarhanhoidon terapiaa pääsee harrastamaan kuten pihatöissä, mutta kevyellä otteella ilman rikkaruohojen kitkemistä ja nurmikon leikkausta. Monivuotiset kasvit kaipaavat keväisin parvekkeella vain kevyttä lannoitusta, mullan lisäämistä ja pienimuotoisia leikkauksia. Kesällä hoidosta selviää kastelulla ja lannoituksella. Monivuotiset, hyvin juurtuneet kasvit sallivat hoitajalleen lomailua enemmän kuin yksivuotiset kesäkukat, sillä ne pärjäävät paremmin vaihtelevien sääolosuhteiden kanssa. Syksyisin kasvit voi peitellä talvilepoon luonnollisesti ja samalla somistaen parvekkeen talveksi.

Luo tilaa kasvaa

Ensisijaiset avaimet monivuotisen parvekepuutarhan menestymiseen ovat oikeat kasvivalinnat ja riittävän suuret istutusastiat, jotka jäljittelevät monivuotisten kasvien vaatimaa multatilaa avomaalla. Kasvilajit valitaan tilan valoisuuden ja kestävyyden mukaan. Hyvää apua kasvivalintoihin löytää puutarhakirjallisuudesta ja Kekkilän Kasvikirjastosta. Ruukuissa viihtyvät parhaiten kestäviksi luokitellut ja mahdollisimman pohjoisessa Suomessa menestyvät kasvit, mutta toki kannattaa kokeilla erikoisempia lajejakin katseenvangitsijoina. Lämpimällä ja suojaisella parvekkeella eksoottiset lajit saattavat yllättää kestävyydellään.

Kasvilajit valitaan tilan valoisuuden ja kestävyyden mukaan.

Kekkilän Viherlaatikkoon mahtuu kylliksi multaa pienen perennapenkin verran. Riittävä multatila antaa tilaa juuriston kasvulle ja ravinnetaloudelle. Tämä mahdollistaa monivuotisten kasvien kehittymisen ruukuissakin talvenkestäväksi. Viherlaatikon kyljissä olevat ilmareiät ja salojitus Ruukkusoralla luovat maassa kasvavan kukkapenkin olosuhteet, jossa liika kosteus poistuu pohjamaahan.

Monivuotisen parvekepuutarhan kasvit

Parvekeryhmän aloittaa etuvasemmalla keijunkukka, joka on istutettu suureen, hengittävään saviruukkuun. Keijunkukan korkeat kukkavanat ja pienet kukat tuovat keveää ilmettä, vaikkakin kasvin vahvin koristearvo on sen lehdistössä. Kestävien keijunkukkien lajike- ja lehdistön värivalikoima on erittäin monipuolinen.

Keijunkukan takana kiipeilee Vihertuki Linjaa pitkin korkeakasvuinen tuoksupelargonilajke. Ruukun takaa kurkistaa keittiön ikkunalaudalta ulos tuotu salvia.

Viherlaatikossa kasvaa taustalla punalehtinen japaninvaahtera. Japaninvaahtera on suosittu pikkupuu, jota löytyy puutarhamyymälöistä monessa eri koossa ja rungon muodossa. Japaninvaahteran vierelle on istutettu viinikärhö, joka kasvaa tukeutuen Vihertuki Linjaan ja kukkii intensiivisin, viininpunaisin kukin. Viinikärhö on kestävä, rehevä ja pitkään kukkiva kärhölaji, jota saa myös vaaleanviolettikukkaisena.

Viherlaatikon eturivissä kohoaa  punalehtinen komeamaksaruoho. Sen pariksi on istutettu keijunkukka. Viherlaatikon vierellä lattiatason koreissa kasvaa korkea, kaunis nuokkuvatähkäinen, yksivuotinen arabiansulkahirssi. Erittäin hyvin ruukuissa talvehtiva punalehtinen komeamaksaruoholajike ’Matrona’ kasvaa koriryhmässä.

Samojen, vahvaväristen kasvien käyttö eri tasoilla kokoaa ryhmät yhteen. Vahvasävyiset ja – versoiset kasvit nostavat vaaleampia värejä ja hentokasvuisempia lajeja esiin. Edustan koriin on istutettu kuparisaratupas, joka säilyttää kuparinruskean värinsä ympäri vuoden.

Komeamaksaruohon lehdet ovat upeat tumman punaiset.

Luo korkeuseroja

Jotta tilasta saadaan mahdollisimman puutarhamainen ja luonnollinen, tarvitaan korkeuseroja. Viherhyllykön tasoille sijoitettujen ruukkujen avulla tilaan saadaan luonnonomaista kerroksellisuutta. Viherhyllykön alimman tason alla on laatikko, johon mahtuu kookkaammankin kasvin ruukku. Viherlaatikkoon ja ruukkuihin pystytetään Vihertukia, joita pitkin köynnökset kiipeilevät ja luovat vihreitä seinämiä ja rajauksia tilaan.

Rungolliset pikkupuut ja kookkaat perennat viihtyvät suurissa ruukuissa tai koreissa, joihin mahtuu tarpeellinen määrä ravinteikasta multaa. Monivuotisessa ruukkuviljelyssä tulee aina kiinnittää huomiota salaojitukseen ja kyllin ilmavaan kasvualustaan. Amppelikasvit tuovat myös tasoeroja tilaan. Parvekkeen amppelissa kasvaa herkkä ja ilmava piparmintun hajuinen tuoksupelargoni, joka talvetetaan sisällä huonekasvina.

Monivuotisessa ruukkuviljelyssä tulee aina kiinnittää huomiota salaojitukseen ja kyllin ilmavaan kasvualustaan.

Viherhyllykön ruukuissa on keijunkukkia ja keltakukkainen ruusu. Alatason purppurakeijunkukan tummanpunainen lehdistö toimii hyvänä kontrastina ja parina heinien ilmavuudelle ja vaaleamman sävyisille kasveille. Viherhyllykön kasvit ovat kesän ajan pienehköissä ruukuissa lopullista sijoituspaikkaansa odottelemassa ja ne istutetaan hyvissä ajoin loppukesällä suurempaan ruukkuun tai maahan talvehtimaan.

Hylly täyteen ruukkuistutuksia

Viherhyllykön vierellä ja muiden kasvien varjostuksessa viihtyy joululahjakukaksi saatu jouluruusu. Jouluruusun takana kasvaa rehevä hopeanhohtoinen, yksivuotinen tuoksumaruna. Ruukkupuuksi on valittu rungollinen alppipaju, joka koristaa keväällä parveketta pienillä pajunkissoilla ja varhaisella kukinnalla. Kukinnan jälkeen se kasvattaa valkonukkaiset, hopeanharmaat pienet lehdet.

Pajut ovat kasvupaikan suhteen vaatimattomia ja  ne kestävät hyvin ruukkupuina. Myös oliivipuut ja rungolliset laakeripuut ovat suosittuja parvekepuita, mutta ne talvetetaan sisätiloissa.

Alppipajun juurella kukkii pienin, miltei huomaamattomin, taivaansinisin kukin rotkolemmikki ’Sea Hart’ jolla on kauniit suuret lehdet. Kasvin tummanvihreät lehtisuonet ja lehtien reunat harmahtavalla pohjalla ovat oiva pari alppipajun lehdistölle. Ryhmä päättyy yksivuotiseen kori-istutukseen. Lamoapilat ovat uudempia tulokkaita kesäkukkien joukossa, mutta niitä löytyy jo mukavasti eri sävyisinä puutarhamyymälöistä. Kun parveke on rakennettu oikean pihan ajatuksella, mikä olisikaan hauskempi idea, kuin oma pikkuruinen apilaketo sitä kaunistuttamassa.

Miten teen istutuksen?

Viherlaatikon sisälaatikon pohjalle levitetään kerros Ruukkusoraa. Sopiva määrä on 10 litraa eli kaksi 5 litran pussia. Monivuotiset kasvit viihtyvät Kekkilän luonnonmukaisessa Puutarhamullassa, luonnonmukaisessa Viherkompostimullassa tai Puutarhamullassa, jota Viherlaatikkoon menee noin 1 pussi eli noin 40-50 litraa. Laatikkoa täytettäessä ja istutettaessa mullan pinta saa jäädä muutaman sentin vajaaksi, jotta istutus pysyy siistinä kasteltaessa. Multapinnan voi viimeistellä sopivalla katteella, esimerkiksi Pähkinänruskealla Koristekatteella.

Suurten ruukkujen pohjalle kaadetaan myös reilu kerros Ruukkusoraa salaojaksi ja ne täytetään Puutarhamullalla tai luonnonmukaisella Ruukkuviljelymullalla. Ruukkusorasta huolimatta on hyvä tarkistaa, että ruukkujen pohjassa on reikä, josta liika vesi pääsee poistumaan. Riittävän suuret aluslautaset pitävät parvekkeen lattian siistinä.

Kuinka kastelen ja hoidan?

Viherlaatikon monivuotisia kasveja kastellaan tasaisesti siten, että pintamulta kuivahtaa kasteluiden välillä. Viherlaatikon kyljissä olevat ilmareiät varmistavat osaltaan juuriston hapensaantia. Jos rei’istä näkyy tihkuvan kosteutta, on se merkki siitä, että pohjan vesitila on täynnä ja kasteluissa kannattaa pitää taukoa. Suuriin ruukkuihin mahtuu paljon vettä kastelukerroilla, joten niidenkin pintamulta saa kuivahtaa reilusti välillä. Juuristo kehittyy laajaksi ja vahvaksi, kun se joutuu hakemaan vettä alemmista ruukun osista. Syksyn saapuessa kastelua aletaan vähentää.

Syksyn saapuessa kastelua aletaan vähentää. Multa ei saa kuivua kokonaan, jotta kasvit säilyvät elinvoimaisena mahdollisimman pitkään, mutta jos multa on litimärkää pysyvien pakkasten yllättäessä, se jäätyy läpikotaisin ja juuristo siinä mukana. Niukka kastelu syksyisin jättää multaan ilmatilaa, jonka avulla juuristo pystyy talvehtimaan.

Ravinteita ja valoa

Monivuotisista kasveista löytyy valikoimaa sekä varjoisille että aurinkoisille parvekkeille. Aurinkoisen parvekkeen perennat ja pensaat kukkivat runsaammin, mutta varjoisa parveke loistaa monimuotoisella ja rehevällä lehtikirjolla.

Monivuotisten kasvien multaa ei tarvitse vaihtaa joka kevät, vaan  ruukkujen pinta voidaan lannoittaa rakeisella Kevätlannoite PLUS+ -lannoitteella, kuten ulkona puutarhassakin. Lannoite levitetään huhti- toukokuussa, kun kasvu käynnistyy. Hoitolannoitus Kevätlannoite PLUS+ annetaan heinäkuun alussa. Lannoituksen voi myös hoitaa pari kertaa kuussa kastelun yhteydessä Kastelulannoitteella.

Keväällä ruukkujen pinnat siistiytyvät ja kasvit saavat kasvusysäyksen, kun niiden pintaan levitetään kerros tuoretta Puutarhamultaa tai Istutuskatetta. Elokuussa kasveja lannoitetaan Syyslannoite PLUS+ -lannoitteella. Syyslannoite parantaa kasvien talvehtimista.

Kevät- ja syystöitä

Monivuotisia kasveja hoidetaan keväällä kuten pihallakin. Perennojen kuihtuneet lehdet ja kukkavarret leikataan pois. Katetulla parvekkeella ontotkin kukkavarret tosin voidaan leikata pois jo syksyllä, toisin kun avomaalla, sillä niiden varsiin ei suojassa pääse vettä. Lakastuneet koristeheinät leikataan alas keväällä tai syksyllä. Sarakasveja, kuten kuparisaraa ei leikata, vaan se jatkaa elämäänsä keväällä samoista versoista.

Pensaiden ja puiden kärkiä ja silmujen kehittymistä tarkkaillaan lämmön lisääntyessä keväällä. Kun silmut alkavat turvota ja vihertyä, näkee helposti, mitkä osat ovat kuivuneet tai paleltuneet. Yleensä kevyt siistimisleikkaus on paikallaan. Pikkupuita, kuten pajuja ja pallotuijia, voidaan leikata muotoon, sillä ne voivat kasvaa parvekkeellakin nopeasti villin näköisiksi.

Talvehtiminen

Ruukuissa ja astioissa kasvit joutuvat talvella ankarimpiin oloihin kuin maassa talvehtiessa. Talvehtiminen onnistuu varmimmin, kun valitaan kestäviä lajeja, pidetään syksyisin kiinni niukasta kastelusta ja huolehditaan syyslannoituksesta. Talvehtimista parannetaan erilaisilla talvisuojilla. Kasvit voidaan suojata ja koristella havukerroksin aivan kuin pihallakin.

Paksu, kuivahko sammalpeite ruukkujen pinnalta on kaunis eristyskerros kasveille, jonka lomaan voi upottaa esimerkiksi valosarjoja. Sammalenkeruu ei kuulu jokamiehen oikeuksiin, joten oman metsän puuttuessa, sammalta voi kysellä kukkakauppojen kautta tai tuttavien mailta.

Arimpia runkopuita ja pensaita voi suojata pakkaspeitteellä, joka ei ole kaikista esteettisin talvisuoja, mutta korkeammille kasveille ainoa vaihtoehto. Talvisuojapeitteen voi toki ”puvustaa” parvekkeen talvisävytykseen vaikkapa juuttikankaalla tai valosarjoin. Jos parvekkeella on havukasveja ja alppiruusuja, ne suojataan kevättalvella helmi-maaliskuussa kevätauringolta varjostuskankain. Suojat poistetaan vasta kun lämpötila ei laske yöllä koviin pakkasiin. Näin neulaset ja lehdet eivät kuivu. Lämpötilan noustessa kastelu lämpimällä vedellä auttaa myös lehdistön ja juuriston yhteispelissä.

Katepinta parantaa kasvien talvehtimista suojaamalla juuristoa. Käytä katteena esimerkiksi Puutarhakatetta tai Pinja Koristekatetta. Lisää tarvittaessa katetta talven varalle.