Happaman maan kasveilla tarkoitetaan alhaisen pH:n kasvualustassa viihtyviä kasveja. Puutarhakasveille ihanteellinen maan happamuutta kuvaava pH-luku on 6, joka vastaa lehtometsäisen maaperän luonnollista pH-arvoa. Tällaisessa maaperässä ravinteet liukenevat hyvin kasvien tarpeisiin eikä maaperää ole tarpeen kalkita.
Meidän maaperämme pH on kuitenkin usein happamampaa. Kuivissa ja tuoreissa kangasmetsissä pH voi liikkua noin 4 tietämillä. Tällainen maaperä voi olla vaativa kasvualusta, mutta toisaalta on sopivaa happamassa maassa viihtyville kasveille kuten alppiruusuille, atsaleoille, hortensioille, magnolioille ja muille vastaavassa maassa viihtyville kasveille. Monet havukasvit viihtyvät myös maan pH-luvun ollessa 4-5,5.
Hortensiat kukkivat parhaiten valoisilla hajavalon kasvupaikoilla. Ne menestyvät myös varjossa, mutta kukinta on vaatimattomampi varjossa.
Valitse monipuolisesti kasveja
Happaman maan istutus voi olla monipuolinen, vivahteikas ja kerroksellinen. Voit yhtä lailla leikitellä kerroksellisuudella myös happaman maan kasviryhmissä. Valitse istutukseen maanpeitekerrokseen esimerkiksi varpukasveja, kuten variksenmarjaa, puolukkaa tai matalia maanpeiteperennoja, kuten varjoyrttiä, tuoksumataraa, tiarellaa, rönsyansikkaa tai taponlehteä, joka menestyy myös happamassa ja lehtometsäisessä maassa, siis happamasta kalkittuun maahan.
Korkeammista perennoista jaloangervot, kuunliljat, perhoangervo ja pionit nauttivat happamasta kasvualustasta. Köynnöksistä pitävä voi kokeilla esimerkiksi alppikärhöä suikertamaan kerrokselliseksi ja rennoksi vaikutelmaksi. Sipulikukkiakin voi istuttaa kevään iloksi. Varsinkin lumikellot, idänsinililjat ja narsissit menestyvät vähän happamammassa kasvualustassa.
Alppiruusut kaipaavat kosteahkoa ja ravinteikasta ja ennen kaikkea hapanta kasvualustaa. Istuta alppiruusut Kekkilän Havu- ja rodomultaan ja lisää vuosittain katteeksi esimerkiksi maatunutta kompostia.
Kerroksellisten istutusten keskikerrokseen sopivat erilaiset koristepensaat, kuten alppiruusut, atsaleat, hortensiat ja magnoliat. Niiden kukkarunsaus ilahduttaa happaman maan istutuksissa. Magnoliat aloittavat kevään, jonka jälkeen toukokuun kukkaloistoa tarjoavat dahurianalppiruusut ja sinialppiruusut. Niiden jälkeen kukkivat kookkaammat alppiruusulajit ja atsaleat. Loppukesään ja syksyyn saadaan kukkaloistoa hortensioilla.
Magnoliat viihtyvät tuoreessa, humuspitoisessa ja happamassa mullassa. Kuvassa japaninmagnolia ’Vanha Rouva’.
Havut tuovat seesteyttä
Havut tuovat happaman maan istutukseen ikivihreyttä, selkeää ja rauhallista vaikutelmaa. Happaman maan istutukseen sopivat myös monet maanpeitehavut matalaksi maanpeitekerrokseksi, mutta havut tuovat myös ryhtiä korkeampiin kerroksiin lajista ja lajikkeesta riippuen. Havut luovat hyvän ja rauhallisen taustan muille kasveille, mutta voivat toimia myös istutuksessa pääosassa. Varsinkin vuoden paljaina aikoina korostuu havujen merkitys.
Havukasvien valinnassa kannattaa olla tarkkana kasvupaikan valo-olosuhteesta. Valoisissa kasvuolosuhteissa viihtyvät katajat, männyt, sembrat ja hernesypressi. Nämä havut kasvaisivat varjossa honteloiksi ja vähitellen riutuisivat. Liikkuvassa varjossa ja puolivarjossa menestyvät paremmin tuijat, tuiviot, hemlokit ja erilaiset kuuset. Sinineulasiset havut, kuten esim. sinikuuset ja pallohopeakuusi viihtyvät kuitenkin muista kuusista poiketen aurinkoisella paikalla.
Varjostinkuusi on erikoisuus, joka viihtyy happamassa, tuoreessa ja ravinteikkaassa maassa, varjoisilla ja hajavalon kasvupaikoilla. Puu hyötyy talvisuojauksesta. Alkuvuosina kannattaa myös varjostaa kevätahavaa vastaan.
Hemlokit kasvavat alkuun hitaasti, mutta ne ovat pitkäikäisiä ja kookkaita, kääpiöivät lajikkeet poislukien. Valitse hemlokille siis paikka, jossa puu mahtuu kasvamaan. Vanhoihin puihin kehittyy ajan myötä myös koristeelliset pienet kävyt.
Syötävää happamasta maasta
Pääosa syötävistä kasveista viihtyy ja tuottaa parhaiten satoa neutraalissa tai kalkitussa maassa. Jos haluat kuitenkin istuttaa satokasveja myös happaman maan alueelle, kokeile pensasmustikkaa, joka tuo iloa puutarhaan varhaisesta keväästä syksyn ruska-aikaan. Hiirenkorvalle puhkeavat lehdet, kimalaisia houkuttavat kukat ja marjasato ovat oivallisia syitä istuttaa pensasmustikkaa. Pensasmustikan ruskavärikään ei jätä kylmäksi. Oranssinpunainen tai leiskuvan punainen ruskaväri ilahduttaa yhtä lailla syksyllä.
Kuivien, happamien maiden aluskasvina viihtyvästä puolukasta saa poimia syksyllä myös marjoja. Istuta puolukan kaveriksi vaikkapa erilaisia kanervia.
Muita sopivia syötäviä kasveja ovat mm. saskatoon eli marjatuomipihlaja, mustaherukka ja puolukka. Myös raparperi ja mansikka tuottavat satoa happamassa maassa kasvaessaan. Yrteistä persilja menestyy happaman maan kasviryhmässä.
Jaloangervot kukittavat loppukesää ja alkusyksyä. Ne sopivat happaman maan kasviryhmiin. Kuvassa kääpiöjaloangervo ’Pumila’.
Havu- ja rodomultaa happaman maan kasveille
Kun istutat kasvit perusmaan ja kasveille sopivan mullan mukaisiin olosuhteisiin, juurtuvat kasvit hyvin istutuksen jälkeen ja menestyvät jatkossakin. Kun kasvualustaa on tarpeeksi, voivat kasvit hyvin ja hoito helpottuu. Jos kasvupaikka on jo tuoreen tai kuivan kangasmetsän kaltainen, ei kasvualustaa tarvitse vaihtaa, vaan voit lisätä täsmänä istutettaville kasveille Kekkilän Havu- ja rodomultaa.
Varaa puille vähintään 60-80 cm, pensaille 60 cm ja perennoille 20-40 cm multakerros. Muistathan huomioida myös, että istuttamisen jälkeen, vähitellen multa painuu ja tiivistyy.
Kiinanpionit viihtyvät lievästi happamassa maassa. Ne ovatkin mainioita perennoja havujen kanssa istutettavaksi.
Kohopenkkiä turveharkoilla
Metsämaahan voi olla joskus hankalaa tehdä istutuskuoppia, mutta voit hyvin rakentaa istutuksen kohopenkkinä. Happaman maan istutuksiin saa helposti luotua kohopenkin Kekkilä Turveharkkojen avulla. Kiinnitä turveharkot puutappien avulla reunustavaksi kehikoksi ja lisää harkkokehyksen sisäpuolelle happaman maan kasveille sopivaa Havu- ja rodomultaa.
Turveharkot kannattaa pitää kosteana, jotta ne eivät ime mullasta kosteutta ja niiden pintaan alkaa vähitellen kehittyä sammalta. Sammaloitunut turveharkko on kaunis ja helposti toteutettava reunus. Turveharkoista voi hyvin muodostaa matalia reunuksia ja muureja istutusalueisiin.
Taponlehti menestyy happamasta maasta neutraaliin ja kalkittuun. Se leviää alkuun hitaasti, mutta vähitellen asettuessaan mattomaiseksi ja varsin tiiviiksi kasvustoksi.
Variksenmarja ei ole yleisimpiä puutarhakasveja, mutta se on mainio maanpeitekasvi kuiville, happamille paikoille. Istuta esimerkiksi atsaleoiden aluskasviksi.
Hoida happaman maan istutusta
Happaman maan kasvit ovat varsin helppohoitoisia. Istutukseen voi levittää maankatteeksi Kekkilän Puutarhakatetta, joka pitää rikkakasveja loitolla, pidättää maassa kosteutta ja vähentää kastelun tarvetta, mutta luo myös kauniin pinnan istutukselle. Maatuessaan Puutarhakate myös elävöittää maata.
Happaman maan istutuksia ei kalkita, joten kalkitsemisen voi jättää muihin istutusalueisiin ja nurmikolle. Happaman maan kasveja lannoitetaan Kekkilä Havu- ja rodolannoitteella tai Kekkilä Havu- ja rodolante PLUS+:lla. Lannoite edistää kukkanuppujen kehitystä ja havujen ja ikivihreiden lehtien väriä ja auttaa ylläpitämään happaman maan alueen happamuutta.
Grönlanninhanhikki leviää hitaasti, mutta on kestävä ja sopeutuvainen maanpeiteperenna. Istuta esimerkiksi kivikkoon, atsaleoiden tai havukasvien alle. Se sietää hyvin kuivuutta.
Lännenmahonia ilahduttaa keltaisin kukin toukokuussa. Lehdet ovat ainavihannat, kiiltävät ja koristeelliset. Mahonia menestyy parhaiten suojaisalla, varjoisalla paikalla havujen ja alppiruusujen kumppanina.
Teksti: Johanna Vireaho
Kuvat: Hanna Marttinen
