Valaise valkoisin kukin – luo oma kuupuutarha
Valkoisten kukkien puutarha eli kuupuutarha tuo valoa puutarhan varjoisiin paikkoihin ja loppukesän hämärtyviin iltoihin.
Suunnittelemme puutarhaa yleensä sillä periaatteella, että puutarha näyttää hyvältä päiväaikaan, valoisissa keskikesän hetkissä. Kuitenkin puutarha on läsnä koko kasvukauden ajan, keväästä myöhäiseen syksyyn, aamusta iltaan. Puutarhamme saattaa varjoisissa paikoissa olla päiväaikaan myös hämyinen, jolloin valkoiset kukat ja vaalealehtiset kasvit tuovat valon tuntua.
Polku johdattaa varjoisaan puutarhaan, jota valaisevat valkoiset kukat. Valkoisen lisäksi viileän laventelin ja sinisen sävyt sopivat kuupuutarhan tunnelmaan.
Yhdistä varjoisassa puutarhassa erilaisia ja eri aikaan kukkivia kasveja.
Valkoiset kukat valaisevat puutarhaa erityisesti illan hämärtyessä. Kauneimmillaan valkoisten kukkien puutarha onkin illan hämyssä, kun aurinko jo laskee. Silloin valkoinen korostuu ja nousee esiin valaisevana vihreyden keskeltä. Kuun valaistessa puutarhaa on tunnelma salaperäinen, jopa taianomainen. Valkoisten kukkien puutarhaa kutsutaankin tästä syystä myös kuu- tai kuutamopuutarhaksi.
Kuupuutarhan voi luoda pihan varjoisaan kulmaukseen tai koko puutarhan voi kukittaa valkoisilla kukilla. Varjossa valkoiset kukat ovat parhaimmillaan. Pihan aurinkoisimmilla paikoilla valkoiset kukat eivät pääse oikeuksiinsa ja vaikutelma voi jäädä vaisuksi.
Valkokonnanmarja sopii metsäpuutarhan tunnelmaan ja kasvillisuudeksi. Se kukkii valkoisin kukin, loppukesällä kasvustoa koristavat valkoiset marjat.
Vuohenputki on varma menestyjä. Sen kirjavalehtinen sukulainen kirjovuohenputki ei kuitenkaan aivan yhtä hanakasti leviä, mutta valaisee kirjavilla lehdillä ja valkoisilla kukilla varjoisia paikkoja.
Valkokukkainen akileija on helppohoitoinen vaihtoehto kesän kukintaan. Akileijat risteytyvät helposti. Jos haluat pysytellä valkoisissa akileijoissa, älä hanki muita akileijalajikkeita ja värejä puutarhaan.
Valkoisia kukkia koko kaudeksi
Vaikka loppukesä on kuupuutarhan parasta aikaa, kannattaa kasveja valittaessa miettiä kukintaa koko kaudelle varhaisesta keväästä syksyyn. Vaikka meillä ei kevään ja alkukesän illoissa ole pimeää, tuovat valoisaan iltaan kukat oman säväyksensä.
Istuta kevääksi sipulikukkia, valkoisin kukin ilahduttavia perennoja, kukkivia puita ja pensaita. Kauden aloittavat lumikellot, narsissit ja tulppaanit. Kevättä jatkavat vuokot ja kielot. Kevään ja alkukesän valkoista kukintaa tarjoavat myös monet kukkapuut, kuten kirsikat, omenapuut ja pihlajat.
Kesän kukintaan riittää vaihtoehtoja. Särkynytsydän, pikkusydän, akileija, töyhtöangervo ja rönsytiarella kukittavat varjoista puutarhaa. Loppukesää kohti jaloangervot jatkavat valkoisella kukinnalla. Syksyllä kukkivien ja valoisuutta tarjoavien kasvien valikoima vähenee. Hyvä vaihtoehto myöhäiseen kukintaan on syyskimikki, joka kukkii vasta syys-lokakuussa 1,5-2 m korkein kukkavarsin. Hortensiat ovat myös erinomaisia kuupuutarhan koristepensaita.
Perhoangervo on siro perenna, joka sopii keveästi kurkistelemaan muiden matalampien perennojen joukosta.
Syyskimikki on harvoja valkoisin kukin kukkivia syyskesän ja syksyn perennoja. Valkoiset kukkavarret kohoavat pariin metrin korkuisiksi. Kauniit kukat myös tuoksuvat.
Kesäpikkusydän ’Aurora’ kukkii valkoisin kukin.
Valkoiset kaunokaiset saavat levitä nurmikolla valkoiseksi matoksi.
Valaise vaalein lehdin
Aina ei tarvita kukkia, sillä valkokirjavalehtiset ja hopeanharmaaseen sävyttyvät lehtikasvit tuovat valon tuntua ja vaihtelua vihreyteen. Monista puu-, pensas- ja perennalajeista ja lajikkeista löytyy valkokirjalehtisiä muunnoksia. Kirjotäpläpeippi, kirjavat kuunliljat ja rotkolemmikin valkokirjavat lajikkeet tuovat valoa lehdillään varjoisaan kuupuutarhaan. Kirjovaahtera ja kirjosaarnivaahtera herättävät huomiota valkokirjavilla lehdillä.
Hopeatäpläpeippi on mainio maanpeiteperenna, joka muodostaa tiivistä maanpeitemattoa.
Valkotäpläimikän lehtiä koristavat valkoiset pilkut. Valkotäpläimikkä viihtyy multavassa ja ravinteikkaassa maassa, puolivarjoisalla paikalla.
Kuunliljojen sinisenvihrein lehdin varustetut lajit ja lajikkeet tuovat vaihtelua ja valon tuntua.
Kirjavien koristepensaiden joukosta erottuu edukseen laikkukirjokanukka ’Elegantissima’, joka on kuupuutarhan yksi parhaita ja helppohoitoisimpia koristepensaita. Lehdissä on valkoinen reuna, mikä saa pensaan näyttämään erityisen valovoimaiselta. Laikkukirjokanukka menestyy lähes paikassa kuin paikassa, mutta sen valoa tuova olemus on parhaimmillaan erityisesti varjoisilla paikoilla.
Kirjovaahtera ’Drummondii’ herättää huomiota valkokirjavilla lehdillä.
Rotkolemmikistä on useita valkokirjavia lajikkeita. Lehdet ovat näyttävät ja koristeelliset, kukat sirot, vaaleansiniset ja lemminkin kukkia muistuttavat.
Sorvarinpensaiden joukosta löytyy myös kirjavia lajikkeita, kuvassa ’Emerald Gaiety’.
Tuoksun vuoksi
Hopeaan vivahtavat ruukkuistutukset viimeistelevät kuupuutarhan. Istuta vaaleaan ja hopeanharmaaseen sävyttyviä lehtikasveja, kuten hopealankaa, hopeanyhäyrttiä, hopeavillakkoa, curry-yrttiä, marunaa ja valkokirjavaa maahumalaa. Monet näistä myös tuoksuvat koskettaessa. Tuoksu onkin tärkeä osa kuupuutarhaa ja sen aistielämyksiä. Tuoksuvia kukkivia kasveja ovat mm. jasmikkeet, syreenit, vanhanajan pensasruusut ja pionit.
Monien kasvien tuoksu myös voimistuu iltaa kohti, jolloin onkin otollinen aika kuupuutarhasta nauttimiseen. Loppukesän hämärtyvissä illoissa on omanlainen tunnelma. Nauti hämärässä loistavista valkoisista kukista ja hopealehtisistä kasveista
Mäkimeiramin valkokirjavalehtinen lajike ’Country Cream’ kukkii valkoisin kukin.
Kokeileva puutarhuri voi hankkia puutarhaan myös kämmeköitä, joiden joukosta löytyy valkoisia ja tuoksuvia vaihtoehtoja.
Kuunliljat ja hopeatäpläpeippi muodostavat kauniin yhdistelmän. Istuta etualalle matalaksi reunuskasviksi hopeatäpläpeippiä ja taustalle erilaisia kuunliljoja.
Teksti: Johanna Vireaho
Kuvat: Hanna Marttinen