Hyppää sisältöön

Kukkaloistoa keväästä syksyyn – Istuta kukkaloistoa pölyttäjille

Koko kauden kukkiva kukkapenkki on ilo silmälle, mutta hyödyttää myös luontoa ja erityisesti pölyttäviä mesipistiäisiä, kuten kimalaisia, mehiläisiä, kukkakärpäsiä ja päiväperhosia.

Kun lumet sulavat ja maa paljastuu paljaana, kömpivät ensimmäiset viileästä kohmeiset mehiläiset ja kimalaiset nälkäisinä esiin. Kimalaisista vain kuningattaret talvehtivat, mehiläisistä talvehtivat muutkin yhdyskunnasta. Keväällä korostuu pölyttäjien ruoan, mettä ja siitepölyä tuottavien kukkien tärkeys, kun luonnossa kukintaa on vähän.

Kesällä ruokaa on reilummin tarjolla, mutta pölyttäjille ei kaikki sovi. Suuri osa kukkivista lajeista hyödyttää mesipistiäisiä, mutta osan lajeista mesi voi olla jopa myrkyllistä tai mesivaranto vähäistä. Alppiruusun mesi voi olla mehiläisille myrkyllistä, mutta kimalaisille sopivaa. Myös suokukka ja suopursu ovat mehiläisille myrkyllisiä. Kaikki kasvilajit eivät sovi kaikille. Monimuotoisen kukkapuutarhan kasvatus kannattaa, jotta tarjoat ravintoa monille.

aitoukonhattu

Monet perinneperennat sopivat pölyttäjäystävälliseen puutarhaan. Kuvassa aitoukonhattu.

Mesipistiäisiin kuuluvia mehiläisiä on parisataa lajia ja kimalaisiakin miltei 40. Päälle tulevat kukkakärpäset ja perhoset. Ruokailijoita siis riittää kotipuutarhan kukkiin.

Osa lajeista ruokailee tietyillä kasveilla, mutta mitä monipuolisemmin voit tarjota kukintaa, sitä kattavampi mesibuffet on puutarhassasi erilaisille pölyttäjille.

Pajut, ja erityisesti raita on yksi kevään tärkeimmistä kukintaa tarjoavista puista. Raita kukkii varhain ja ilahduttaa monia pölyttäjiä. Myös muut kukkivat pensaat ja puut tuovat kauneuden lisäksi tärkeää ravintoa kevään viileyteen heräileville mesipistiäisille. Kotipihan kukkapenkkiin on myös hyvä suunnitella lajeja, jotka tuovat ravintoa tärkeille pölyttäjille koko kaudeksi keväästä syksyyn.

Flore Pleno

Lumikellot ilahduttavat talven jälkeen ensimmäisinä kevätkukkina. Kuvassa lajike ’Flore Pleno’.

Oi ihana kevät

Mikä onkaan ihanampaa kuin paljaasta maasta esiin työntyvä lumikellon verso. Pian on oikea kevät ja jokainen kukka on tarpeen. Lumikellot ja kevätkurjenmiekat ovat kevään ensimmäisiä sipulikukkia. Ne saattavat talvesta riippuen kukkia jo maalis-huhtikuussa Etelä-Suomessa. Niitä seuraavat pian krookukset, sinililjat ja posliinihyasintit.

Krookukset ja idänsinililjat ovat erityisesti osoittautuneet mesipistiäismagneeteiksi. Kevään ensimmäisissä krookuksissa surisee yleensä talvehtineet kimalaiskuningattaret, joille ensimmäisten kukkien ravinto tulee tarpeen. Sujauta siis krookuksia ja muita kevään pieniä sipulikukkia nurmikoille keväisiksi kukkaniityiksi.

Kun ruoho kasvaa, ehdit sitten aikanaan vielä nurmikonleikkuuseen. Ja mikä parasta, nämä sipulikukat myös siementävät ja tekevät sivusipuleita, joten vuosi toisensa jälkeen saat nauttia yhä lisääntyvästä keväisestä kukinnasta. Samalla saat tuplailoa – kevätkukkaniityllä surisee pian pölyttävien mehiläisten, kimalaisten ja kukkakärpästen armeija.

Loppukevättä kohden kukkivat seuraavaksi narsissit ja helmihyasintit. Mitä kerrannaisempi kukka on, sen vaikeampaa voi olla meden kerääminen. Maatiaislajit ovat pölyttäjille yleensä parhaita. Tulppaanit viimeistelevät kevään. Yksinkertaisin kukin kukkivat lajikkeet ja luonnonlajit, kuten parvi- ja metsätulppaanit, tarjoavat varmemmin siitepölyä ja mettä. Narsissit ja tulppaanit eivät perinteisesti ole mehiläisten suosikkimesikasveja, mutta niistä kerätään siitepölyä ja mettä kuitenkin jonkin verran.

Esikko

Istuta erilaisia esikoita ja saat hajavalon kasvupaikalle pitkäkestoista kevään ja alkukesän kukintaa pölyttäjien iloksi.

Näillä kasveilla saat kevääseen pölyttäjäystävällistä kukintaa

 

Etelänruusuruoho

Etelänruusuruoho on mainio kasvi perennaniityille ja perennaistutuksiin. Reilun puolen metrin korkuiset kukkavarret sopivat hyvin esimerkiksi koristeellisten heinien kanssa läpäisevälle kasvupaikalle.

Kukkaloistoa kesäksi

Kesä on pitkä ja runsas eikä silloin ruoasta ole pulaa. Pölyttäjien kukkabuffet on tarjolla koko kesän. Mirrinmintut, laventelit, mäkimeiramit suorastaan kuhisevat pörriäisiä lähes liikenneruuhkaksi asti. Päiväperhoset liihottelevat kukasta kukkaan, mutta pölyttäjät kaipaavat kesälläkin kukkahuomiota.

Perinteinen maatalous niittyineen ja kukkaketoineen on vähentynyt tehostetun maatalouden ja rakentamisen edestä.  Kun kedot ja niityt ovat vähentyneet, voimme puutarhassa edesauttaa niin mesipistiäisiä kuin erilaisia perhosiakin ja tarjota mettä ja siitepölyä tuottavia kasveja myös kesälle.

Oman kukkaniityn tai pölyttäjäystävällisen kukkapenkin perustaminen ilahduttaa siivekkäitä pölyttäjiä. Erityisesti maatiaislajit ovat hyviä ja pölyttäjiä hyödyttäviä. Jalostetummat lajikkeet saattavat tuottaa siitepölyä ja mettä vähemmän. Jalostetuista lajikkeista monet yksinkertaisin kukin kukkivat lajikkeet tarjoavat paremmin siitepölyä ja mettä kuin runsaan kerrannaisin kukin kukkivat pihan kaunistukset. Esimerkiksi kerrannaiskukkainen daalia tai kiinanpioni ei ilahduta yhtä paljon pölyttäviä mesipistiäisiä kuin yksinkertaisin kukin kukkiva pioni tai daalia. Joskus koreilun sijaan kannattaa valita yksinkertainen kauneus.

Älä unohda luonnonvaraisia kasveja. Voikukka on mitä parhain mesi- ja siitepölyä tarjoava luonnonkasvi. Anna voikukan kukkia siis pölyttäjien iloksi ja istuta lisää kukkia kunnon kukkamereksi. Jätä pihan laidalle myös nokkosille jalansija, jolloin nokkosperhosellekin riittää ravintoa. Muistathan, että jos haluat puutarhaan perhosia, varaudu myös perhosten toukkiin, jotka saattavat herkutella kasvien lehdillä.

kiinanpioni

Yksinkertaisin kukin kukkivat kiinanpionit ilahduttavat pölyttäjiä kerrannaiskukkaisia kukintoja enemmän. Kuvassa tukevakasvuinen ja matala kiinanpioni ’Jan van Leeuwen’.

Näillä kasveilla saat kesään pölyttäjäystävällistä kukintaa

 

iisoppi

Iisopit, mäkimeiramit ja salviat ovat aurinkoisen kukkapenkin mainioita perennoja. Kuvassa iisoppi.

Jatka kukintaa syksyyn

Loppukesällä kukkivissa perennoissa voi olla jo ruuhkaa ja aurinkoisen paikan kukkapenkissä ilo ylimmillään. Sinipallo-ohdake, sinipiikkiputki ja punahatut ovat mitä mainioimpia kaunistuksia pölyttäjäystävällisessä kukkapenkissä ja jatkavat kukintaa pitkälle syksyyn. Syksyisessä kukkapenkissä tuovat pölyttäjille iloa nauhukset ja syys- ja komeamaksaruohot.

Syksyisessä puutarhassa ei kannata olla turhan tarkka syyssiivouksen suhteen, jos arvostat pölyttäviä ystäviä. Puutarhan kasvijätteen suojista löytyy monelle pieneliölle talvehtimispaikka. Perhosen toukat ja maassa talvehtivat mehiläiset ilahtuvat katteen ja kasvien tuomasta suojasta.

Eikä talven jälkeen puutarhan kevätsiivouksessa kannata kaikkea kuopsutella pois kukkapenkistä. Talventörröttäjien ja kasviaineksen seassa saattaa heräillä vielä moni tarpeellinen pieneliö, hyönteinen ja pölyttäjä. Varo siis putsaamasta pois talviunilta heräileviä, maassa talvehtineita pölyttäjälajeja, toukkia ja muita pieneliöitä. Parempi vaihtoehto kukkapenkin kevätsiivoukselle on pätkiä talventörröttäjät perennapenkin mullokselle ja siistiä pinta Kekkilä Istutuskatteella.

Punalatva

Punalatva sopii perennaistutuksiin taustalle. Korkea perenna voi kerryttää korkeutta jopa parin metrin verran.

Näillä kasveilla saat syksyyn pölyttäjäystävällistä kukintaa

Istuta pörriäisille kukkapenkki

Perenna- ja ruusumulta

Runsaskukkaiset ja terveet perennat ja ruusut

Pölyttäjiä hyödyttäviä kasveja löytyy monenlaiseen olosuhteeseen. Yleisimmin mielellämme pölyttäjille sopiviksi kasveiksi perinteiset aurinkoisen ja kuivan paikan kedot ja niityt ja niiden kasvit. Perennapenkkeihin voi kuitenkin istuttaa kukkailoa keväästä syksyyn asti. Huomioi kasvupaikan kasvuolosuhteet ja kunkin lajin kasvuvaatimukset, jotta istutuksesta syntyy helppohoitoinen ja kasvit menestyvät hyvin.

Perusta perennojen kukkapenkki hyvään, ravinteikkaaseen Kekkilä Perenna- ja ruusumultaan, jonka kalium- ja fosforipitoisuus siivittää kasvua ja edistää kukintaa. Valitse aurinkoisella ja valoisalle paikalle sopivat lajit, kuten kivikkomäkiminttua, törmäkukkaa, punahattua, kurjenpolvia ja tädykkeitä.

Syysasteri

Syysasterit tarjoavat ravintoa vielä pitkälle syksyyn, jopa aivan pakkasiin asti.

Keväällä aurinkoisessa paikassa kukkivat krookukset, idänsinililjat ja tulppaanit. Syksyä kukittavat nauhukset, hohdekukat ja punahatut. Liikkuvassa hajavalossa ja puolivarjossa ja vähän kosteutta pidättävämmässä maassa viihtyvät sipulikukista lumikellot ja narsissit. Kesällä hajavalon aluetta kukittavat kurjenpolvet ja kuunliljat.

Vielä syksyn ilona hajavalon kukkapenkissä kukkii, kun kukintavuorossa ovat varjoasteri, nauhukset ja syyskimikit. Eri nauhuksissa on lähes ruuhkaa, kun kukkien ympärillä parveilee mehiläisiä, kimalaisia ja päiväperhosia. Syyskimikki on puolestaan viimeisiä syksyn kukkia, ja sen valkoiset ja tuoksuvat kukinnot keräävät kimalaisia ja mehiläisiä.

Pölyttäjäystävällisessä kukkapenkissä saa olla lajien ja lajikkeiden vaihtelua, värien ja kasvutapojen muotoa ja korkeuksilla leikittelyä. Mitä enemmän kasvirunsautta, sitä monipuolisempi ja monimuotoisempi on myös pieneliöstön elinala.

 

Perenna- ja ruusumulta

Suunnittele ja istuta pölyttäjäystävällinen perennaistutus niittymäiseksi kokonaisuudeksi. Käytä istutuksessa Perenna- ja ruusumultaa ja istuta alalle esimerkiksi punahattuja ja kivikkomäkiminttua.

Kata maahan suojaa

Istutuskate

Lannoittava kate istutusalueiden viimeistelyyn

Pölyttäjäystävällisen perennapenkin katteena voi käyttää lannoitettua ja kalkittua Kekkilä Istutuskatetta, joka pidättää maassa kosteutta ja pitää rikkakasveja loitolla. Kekkilä Puutarhakate sopii myös perennoille, kunhan katetta ei levitä kiinni perennojen tyvelle ja tukahduta ruohovartisen kasvin kasvua. Kun jätät tilaa perennan kasvulle ja leviämiselle, saat Kekkilä Puutarhakatteella pitkäkestoisen katepinnan, jonka suojissa on myös talvehtimispaikkoja maassa talvehtiville pölyttäjille.

Puutarhakatetta

Perennoille voi levittää katteeksi Kekkilä Istutuskatetta ja Kekkilä Puutarhakatetta, jonka suojista moni hyönteinen ja pieneliö löytää itselleen hyvän talvehtimissuojan. Älä kuitenkaan tukahduta ruohovartisen perennan kasvua kasvin tyvelle levitetyllä katteella.

 

Teksti: Johanna Vireaho
Kuvat: Hanna Marttinen

Etsi