Kompostoi omaa multaa – helpot vinkit
Terveiset kotipihan multatehtaalta! Onhan kompostointi jo sinulle tuttua puuhaa? Kierrätätkö kotitalouden ruoantähteet kompostorissa ja hyödynnät puutarhajätteen multatuotannossa ja puutarhassa? Mahtavaa, sillä niin pitääkin. Jos puolestasi koet pienen omatunnon pistoksen, ei hätää, vielä ehdit opetella kompostoinnin tärkeää taitoa. Joka tapauksessa luonto ja maa kiittävät panoksestasi.
Kompostointi on turvallinen tapa talouden ruokajätteen ja eloperäisen aineksen kierrätyksessä. Sekajätteen mukana eloperäinen aines päätyy poltettavaksi ja synnyttää turhaan hiilidioksidia ja kaasuja, jotka saastuttavat ilmaa ja nopeuttavat kasvihuoneilmiötä. Hapettomissa olosuhteissa, kuten kaatopaikoilla ruoantähteet mädäntyvät synnyttäen metaania, joka on vielä pahempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.
Omakotitalon omistajalle etu kompostoinnista on taloudellinen, sillä pienten erilliskeräyserien noutaminen maksaa ja kaiken lisäksi kompostoinnin lopputulos, kompostimulta on hyödynnettävissä puutarhassa ja parantaa maata lisäten humusmassaa, kohottaen maan ravinnetilaa ja tarjoten tärkeille mikrobeille ravintoa. Kotipihalla kompostointi onkin arjen pieni ekoteko.
Kompostoi multaa ruoantähteistä
Talousjäte kompostoidaan lämpökompostorissa, joihin haittaeläimet, kuten jyrsijät, eivät pääse käsiksi. Lämpökompostorissa aineksen maatuminen on myös nopeaa, ja kompostoria voi käyttää vuoden ympäri. Säännöllisellä ja asianmukaisella käytöllä komposti pysyy aktiivisena myös talviajan pakkasilla.
Talousjätteen kompostointi sujuu mukavammin, kun kompostiastia ja varsinainen komposti ovat helposti käytettävissä ja tarvikkeet saatavilla. Kotikompostoinnissa on ihanteellista, jos biojäte kerätään astiaan sellaisenaan, ilman erillistä biojätepussia. Lämpötilat eivät nouse kompostorissa riittävän korkeiksi, jotta esimerkiksi biomuovipussit hajoaisivat. Huomioi, että monet paperit ja pakkaukset ovat pinnoitettuja, eivätkä siksi sovi kotikompostoriin.
Kompostoriin soveltuvat kompostoitaviksi kaikki ruoantähteet, hedelmien ja juuresten kuoret, naatit, kananmunankuoret, kahvinporot ja teepussit. Banaaninkuoret voi pieniä saksilla ja kanamunankuoret rusentaa, jolloin ne kompostoituvat nopeammin. Huokoinen pahvi kuten kanamunakenno silputtuna sopii astian pohjalle nesteitä imemään.
Lisää kompostiin kostean aineksen lisäämisen jälkeen kerros kuivempaa seosainetta, kuten Kekkilän kompostikuiviketta, oksahaketta tai kuivia lehtiä. Kuivike tasapainottaa kosteutta, ilmavoittaa ja kuohkeuttaa massaa ja ehkäisee hajuhaittoja. Voit vauhdittaa kompostin toimintaa lisäämällä joukkoon Kekkilän kompostivirkistettä. Kompostivirkiste herättelee ja edesauttaa kompostoitumista myös talviaikaan. Talven aikana viilentynyt kompostimassa herää vauhdilla, kun aktivoit kompostin kuumalla vedellä ja kompostivirkisteellä.
Kompostin rakentamisessa riittää, että siinä on sopivassa suhteessa ravintoa, kosteutta, lämpöä ja ilmaa. Liian märkä massa ei maadu, vaan mätänee ja alkaa haista. Lisää kuiviketta, jos massa vaikuttaa liian märältä. Komposti ei saa olla tunkio, jonne jäte kipataan, vaan komposti vaatii hoitoa ja työstämistä.
Naatit, rikkakasvit ja oksat mullaksi
Puutarhasta kertyvän kasvijätteen, kuten naatit, ruohosilpun, rikkuruohot ja oksat voi kompostoida Kekkilän puutarha- ja mökkikompostorissa. Pensaiden ja puiden oksat voi myös kompostoida. Kookkaat oksat voi leikata tai silputa oksasilppurilla pienemmiksi, jolloin ne maatuvat nopeammin. Puutarhakompostiin voi myös laittaa kahvinporoja, pieniä määriä paperia ja kananmunakennoja.
Talven aikana kompostorin sisältö saattaa viilentyä ja jäätyä. Massaa voi herätellä kuumalla vedellä, mutta varsinaisen herätyksen saa aikaiseksi kaatamalla kompostoriin kuumasta vedestä ja Kekkilän kompostivirkisteestä tehtyä liuosta. Jos kompostorissa on talviajan muhinut komposti, voi kompostin tyhjentää keväällä ja hyödyntää puutarhassa. Kompostin tyhjentäminen kannattaa ajoittaa keväälle tai syksylle, jolloin puutarhassa on tarve kompostimullalle tai katekompostille. Älä tyhjennä kompostoria kerralla tyhjäksi, vaan jätä kompostoriin pieni määrä kompostia, jolloin uuden talous- ja kasvijätteen kompostoituminen alkaa helpommin kuin tyhjässä kompostissa.
Kompostia kasvualustaksi ja katteeksi
Puolimaatunut katekomposti on rakenteeltaan karkeaa, maata elävöittävää ainesta, joka houkuttelee maahan maaperän omia pieneliöitä. Se onkin loistavaa maanparannus- ja kateainetta. Sitä voi levittää noin 3-5 cm kerroksen pensaiden juurille tai keittiötarhan mullokselle. Kate kosteuttaa maata ja vilkastuttaa sen luonnollista pieneliö- ja mikrobitoimintaa, mutta voi myös tukahduttaa siemenestä kasvavien rikkakasvien kasvua.
Toimivasta talousjätekompostorista voi saada jo parissa kolmessa kuukaudessa katekompostia, joka on puoliksi maatunutta kompostia. Pidempi kompostointi tuottaa mullanomaista, tummaa ja koostumukseltaan tasaisempaa ainesta.
Komposti on loistavaa ainesta keittiöpuutarhaan ja no dig –menetelmän viljelyyn, jossa maatunutta orgaanista ainesta lisätään viljelyalueelle joka vuosi. Maata ruokitaan sitä mukaan, kun kasvikset ja juurekset kuluttavat maaperän voimavaroja ja ravinteita. Orgaaninen aines ruokkii samalla maaperän pieneliöstöä, kuten mikrobeja, sieniä, bakteereja, kastematoja ja muuta maan hyvää pieneliöstöä, jotka edesauttavat maan hyvinvointia. Tarve maan kääntämiseen ja samalla sen mikrobitoiminnan ja elämän häiritsemiseen vähenee.
Kompostimullasta voi myös tehdä omia kasvualustasekoituksia. Kasvualustaan käytettävän kompostin on hyvä olla kypsynyttä, tummaa ja koostumukseltaan melko tasaista. Kypsä komposti ei tuoksu, vaan on melko lähellä mullan olemusta, mutta siitä voi vielä erottaa esimerkiksi karkeampaa ainesta, kuten oksanpätkiä tai kananmunankuorenpaloja. Kasvualustana käytettävään maatuneeseen kompostiin sekoitetaan esimerkiksi turvetta, hiekkaa ja tarpeen mukaan kalkkia. Happaman maan kasveille käytettävään multaseokseen ei lisätä kalkkia. Joukkoon voi laittaa myös pienen määrän Kekkilän Kevätlannoite Plus –lannoiterakeita. Kannattaa huomioida, että kompostin ravinnetaso riippuu sen raaka-aineista. Yleensä komposti soveltuu maan pitkäkestoiseen lannoitukseen ja rakenteen parantamiseen. Kompostin käyttö ei kuitenkaan poista varsinaista lannoitustarvetta.
Teksti: Johanna Vireaho, kuvat: Hanna Marttinen