Kompostointi on erinomainen tapa kierrättää kotipihan kasvijäte ja mikä parasta, saat kompostoimalla palautettua ravinteet maahan ja puutarhaan. Kaiken lisäksi kompostointi säästää rahaa ja voit hyödyntää kompostiaineksen maan parannukseksi, katteena ja kasvien istutukseen.
Voikukkia, vesiheinää, nurmisilppua, oksanpätkiä, naatteja, neulasia, lehtiä ja mitä erilaisinta kasvijätettä kertyy puutarhasta vuoden ympäri. Ota vihermassa hyötykäyttöön ja aloita kompostointi.
Kompostoimalla teet pieniä ekotekoja, joiden hyödyt näkyvät puutarhan hyvinvoinnissa. Kompostointi onkin luonnollinen, biologinen prosessi, jossa orgaaniset ainekset pilkkoutuvat happipitoisessa olosuhteessa ravinteikkaaksi maanparannusaineeksi, kompostiksi.
Hyödyllinen komposti
Kompostin käyttö puutarhassa parantaa maaperän monimuotoisuutta, kuohkeuttaa maata, parantaa sen mururakennetta. Kuohkea aines tarjoaa elintilaa ja ruokaa maan pieneliöille, kuten erilaisille madoille, tuhatjalkaisille, kovakuoriaisten toukille, sienille ja muille pieneliöille ja mikrobeille, jotka hajottavat kompostiaineksen ravinteikkaaksi humukseksi, joka sisältää mm. kaliumia, fosforia ja typpeä. Nämä ravinteet ovat ensiarvoisen tärkeitä maan ravinnetasapainossa ja kasvien pääraaka-aineita.
Kompostin käyttö soveltuu kaikille maalajeille. Kompostiaineksen lisääminen hiekkapitoiseen maahan parantaa maaperän vedenpidätyskykyä, sitoo kosteutta, elävöittää ja edistää hyödyllisten pieneliöiden ja mikrobien elinoloja. Savimaalla komposti parantaa maan mururakennetta ja vedenläpäisykykyä, lisää kuohkeutta ja mikrobitoimintaa. Hyvä maaperä tarjoaa puitteet kasvien hyvinvoinnille ja edistää tervettä kasvua. Kuohkeassa maassa kasvien juuret saavat happea ja kasvit voivat ja kasvavat hyvin.
Startti kompostointiin
Jotta puutarha-aineksen kompostointi sujuu helposti, on hyvä pohtia kompostoinnin ja kompostialueen toimivuutta, sijaintia ja kompostorin valintaa. Kekkilä Puutarha- ja mökkikompostori Kestävä+:n hyötynä on se, että kompostorissa säilyy kosteus ja lämpö paremmin kuin kompostikehikossa, jossa aines on alttiimpi auringon ja tuulen kuivattavalle vaikutukselle. Kompostori on hyvä sijoittaa siten, että sitä on helppo täyttää ja tyhjentää.
Kompostin rakentamisessa riittää, että siinä on sopivassa suhteessa ravintoa, kosteutta, lämpöä ja ilmaa.
Puutarhajätettä kompostoitaessa on tärkeää pitää tasapaino vihreän, typpipitoisen kasviaineksen ja kuivan, hiilipitoisen aineksen suhteen. Jos massassa on pelkästään tuoretta, vihreää kasvijätettä, kuten ruohosilppua, naatteja ja rikkakasveja, kehkeytyy massasta helposti liian märkää eikä kompostoituminen ole tehokasta. Liian kostea massa voi myös alkaa mädäntyä.
Kun vihreän kasviaineksen lisäksi puutarhakompostoriin lisää kuivaa, hiilipitoista kasviainesta, esimerkiksi oksasilppua, kuivia lehtiä tai kompostikuiviketta, pysyy kompostiaineksen kompostoituminen tasapainossa ja komposti aktiivisena. Oksat ja isommat risut on hyvä pätkiä silpuksi, jotta ne maatuvat helpommin. Puutarhakompostiin voi myös laittaa kahvinporoja, pieniä määriä paperia ja kananmunakennoja.
Rakenna kerroksellisesti
Lisää kostean aineksen lisäämisen jälkeen aina kerros kuivempaa ainesta, kuten Kekkilä Komposti- ja huussikuiviketta, oksahaketta tai kuivia lehtiä, jolloin kompostimassa on ilmavaa, happi pääsee kiertämään ja kompostoituminen tapahtuu aerobisesti hapen avulla eikä mädäntyen. Jos puutarhakomposti vaikuttaa kuivalta, kannattaa sinne lisätä tuoretta kasvijätettä. Jos taas kompostimassa tuntuu liian kostealta ja märältä, lisää sekaan ruskeaa, kuivaa kasviainesta tai kompostikuiviketta.
Aktiivisessa kompostissa ainesten pilkkoutuminen eli kompostoituminen nostaa kompostin lämpötilaa. Lämpötila on korkein kompostin sisäosissa. Mitä korkeampi lämpötila, sitä tehokkaammin rikkakasvien siemenet ja juuret kompostoituvat. Kompostoitumisen edetessä lämpötila laskee. Jotta kompostori pysyy aktiivisena ja tehokkaasti kompostoivana, kannattaa sen uumeniin lisätä uutta ainesta tasaisesti.
Kekkilä Kompostivirkisteen avulla voit nopeuttaa kompostoitumista. Kompostivirkiste auttaa myös herättelemään talven aikana viilentynyttä tai jäätynyttä kompostimassaa. Sekoita kompostivirkistettä ja kuumaa vettä ja kaada seosta jäätyneeseen kompostiin.
Lopputuloksena mullan kaltaista
Kompostista saatu aines sisältää typpeä, fosforia ja kaliumia sekä erilaisia hivenravinteita, esimerkiksi vähäisiä määriä mangaania, kuparia, rautaa ja sinkkiä. Mitä enemmän erilaisia ainesosia kompostissa on, sitä enemmän ravinteita myös kompostiin vapautuu.
Puutarhakompostorissa aines kompostoituu yleensä puolesta vuodesta vuoteen. Toisinaan kypsäksi kompostoituminen voi vaatia vähän pidemmänkin ajan. Kompostoitumisen aikataulu riippuu käytetystä kasviaineksesta, lämpötilasta, kosteustilanteesta ja hapen kierrosta.
Puolimaatunutta talousjätekompostia voi myös siirtää puutarhakompostoriin jatkokompostoitumaan. Komposti on käyttövalmista, kun se näyttää tummalta, mururakenne kuohkea ja siinä on maanläheinen tuoksu. Valmis komposti ei haise.
Tyhjennä kompostoria keväällä tai syksyllä, jolloin puutarhassa on tarve maatuneelle kompostimullalle tai puolimaatuneelle kompostille, jota voi hyödyntää istutuksissa katekompostina. Jätä kuitenkin kompostoriin pieni määrä kompostia, jolloin uuden kasvijätteen kompostoituminen alkaa helpommin kuin tyhjässä kompostissa.
Kata maata kompostilla
Kompostin käyttämisessä on hyvä ensin katsoa kompostin kypsyyttä. Puolimaatunut katteeksi sopiva komposti on ravinteikasta ja rakenteeltaan karkeaa, tummaa ainesta, josta voi vielä erottaa pilkkoutumattomia massan ainesosia. Puolimaatunut komposti sopii levitettäväksi katteeksi maan pintaan ja katekerrokseksi.
Kuohkea aines lisää ja houkuttaa maaperän pieneliöitä ja parantaa niiden elinoloja. Ravinteikkaassa katekompostikerroksessa rikkakasvien siementen on vaikea itää. Juuririkkakasvit kannattaa kuitenkin kitkeä samalla kierroksella, jolloin ne eivät turhaan vie ravinteita maasta.
Levitä katekompostia 3-5 cm kerros istutuksille, pensaiden juurille tai keittiötarhan mullokselle. Kate kosteuttaa maata ja vilkastuttaa sen luonnollista pieneliö- ja mikrobitoimintaa ja voi tukahduttaa siemenestä kasvavien rikkakasvien kasvua. Katekerroksen ravinteet huuhtoutuvat kasvien juurten ulottuville ja parantavat kasvua.
Komposti sopii keittiöpuutarhaan ja suosittuun no dig –menetelmän viljelyyn ja kerroksellisesti lasagnepenkeiksi kutsuttuihin kohopenkkeihin. No dig –menetelmässä ei kaiveta ja muokata maata syvemmältä, vaan maatunutta ainesta lisätään viljelymaan pintaan vuosittain. Maata ruokitaan ja parannetaan kompostilla.
Kerroksellisissa kohopenkeissä kootaan istutuksen pohjalle risuja, puutarhajätettä ja kompostia, joiden lisäksi istutuksen pohjalle laitetaan typpipitoiseksi ja jatkokompostoitumisen käynnistymiseksi kanankakkaa. Päälle levitetään istutus- ja kylvökerrokseksi hyvää puutarhamultaa. Ajan kanssa sisäosien puolimaatunut komposti, risut ja puutarhajäte ravitsevat ja kuohkeuttavat kohopenkin maata, tarjoavat pieneliöstölle ravintoa ja tuottavat maatuessaan lämpöä.
Ainesta omaan multaseokseen
Kypsä komposti on melko lähellä mullan olemusta, mutta ei kummemmin tuoksu. Siitä voi vielä erottaa esimerkiksi karkeampaa ainesta, kuten oksanpätkiä tai kananmunankuorenpaloja.
Käytä kypsynyttä, tasaiseksi maatunutta ja hyvin tekeytynyttä puutarhakompostia omaan multaseokseen ja istutukseen. Sekoita maatuneeseen kompostiin turvetta, hiekkaa ja kalkkia, jolloin saat puutarhamullan kaltaista multaa vaikkapa istutuksiin ja ruukkuistutuksiin käytettäväksi.
Suoraan kompostiainekseen ei uusia taimia kannata istuttaa, sillä komposti voi olla herkille juurille liian voimakasta. Kompostin ravinnepitoisuus riippuu siihen käytetyistä raaka-aineista. Yleensä komposti soveltuu maan pitkäkestoiseen lannoitukseen ja rakenteen parantamiseen.
Kompostin käyttö ei kata kaikkia kasvien ravintotarpeita eikä poista varsinaista lannoitustarvetta. Komposti kuohkeuttaa maata ja kuohkeassa maassa kasvien juuret löytävät hyvin syvemmälle maahan.
Teksti: Johanna Vireaho
Kuvat: Hanna Marttinen