Kaikenlaisten materiaalien ympäristövaikutuksia voidaan pienentää kiertotaloudella. Kiertotaloudessa raaka-aineita arvostetaan: Ensin niistä tehdään pitkäikäisiä ja laadukkaita tuotteita, jotka lopulta käyttöikänsä päätyttyä otetaan takaisin materiaalikiertoihin. Tämä on yksi Kekkilän toiminnan peruspilareista.
Kekkilän viherrakentamisen liiketoiminta on pohjannut kiertotalouteen jo pitkään. Monenlaisia kierrätysmateriaalivirtoja sekä käytetään Kekkilän multa-asemilla, jotka tuottavat erilaisia multatuotteita kaikkiin viherrakentamisen tarpeisiin että hyödynnetään suoraan paikan päällä esimerkiksi niittyjen, puistojen ja pihojen rakennushankkeissa.
Esimerkiksi mullan raaka-aineeksi kiviaineksia tulee Kekkilälle paljon kierrätettyinä kaivoksilta ja rakennushankkeista. Näin tarve neitseellisten hiekkojen ja moreenien louhinnalle vähenee merkittävästi. Kiviainekset ovat rajallisia luonnonvaroja, joita louhitaan esimerkiksi harjujen hiekka- ja soramontuista sekä kallioista. Kiertotaloudessa moderneina louhoksina toimivatkin jäte- ja sivuvirrat.
Kierrätysravinteilla lannoitetut kasvualustat Espoon Lukutorilla, joka toteutettiin Päästötön työmaa -konseptin mukaisesti.
Kekkilän voimavarana on verkostoituminen ja pitkä kokemus erilaisista materiaaleista ja niiden testaamisesta.
Reseptiikka uusiksi
Kiertotalous on muuttanut reseptiikkaa, jolla kasvualustoja tehdään. Kekkilän Viherrakentamisen ja kierrätyspalveluiden liiketoiminnan päällikkö Jussi Kankainen kertoo, että aiemman muutaman tasaisen raaka-ainevirran sijaan erilaisia hiekkoja, kiviaineksia ja moreeneja tulee kierrätettyinä hyvin monenlaisia.
”Työvaiheita on kierrätysvirtoja hyödynnettäessä aiempaa enemmän. Esimerkiksi kiviainesten partikkelikoot ja tiivistymisalttius täytyy huomioida, ne kaikki vaikuttavat kasvualustan laatuun ja tuotteen käyttömahdollisuuksiin”, Kankainen sanoo.
Myös orgaaniset kierrätysraaka-aineet, kuten erilaiset kompostoidut jakeet, vaativat jatkuvaa laadunvalvontaa, jotta jokainen multaerä vastaa tuotelupausta.
Kekkilällä on kiertotalouden mukaisten raaka-aineiden hyödyntämiseen hyvät puitteet: pitkä kokemus kasvualustoista ja testauskapasiteetti laboratorioineen ja koekompostointilaitoksineen useissa maissa. Se on tärkeää, jotta myös uudenlaisista materiaaleista valmistettavien kasvualustojen laatu säilyy korkealla tasolla. Laadusta huolehtiminen on raaka-aineiden arvostamista.
“Jos tuote ei toimi kunnolla siinä tarkoituksessa, johon se on valmistettu, on se jo valmistuessaan jätettä. Esimerkiksi kasvatuskokeet eri materiaaleilla ovat meillä arkipäivää. Tämä on mahdollistanut erilaisten reseptien tehokkaan kokeilun, toimivien yhdistelmien löytämisen ja uusien tuotteiden lanseeraamisen. Meillä on jo viherrakentamisessakin markkinoilla tuotteita, jotka ovat valmistettu jopa 80-prosenttisesti kierrätysraaka-aineista”, Kankainen kertoo.
Vantaan multa-asemalla kierrätysmoreeni hyödynnetään myöhemmin viherrakentamisen kasvualustoissa.
Kiertotalous on ryhmätyötä
Uudet materiaalit ja kiertotalous vaativat laajempien yhteistyöverkostojen rakentamista kuin perinteinen lineaaritalous. Kekkilällä on käynnissä kymmeniä projekteja, joissa selvitellään yhdessä muiden toimijoiden kanssa erilaisten teollisuuden sivuvirtojen ja jätteiden sopivuutta kasvualustoiksi, niiden saatavuutta ja mahdollisuuksia rakentaa näiden ympärille toimivia tuotantoketjuja.
Esimerkiksi Etelä-Karjalassa Kukkuroinmäen jätteenkäsittelyalueella sijaitsee yksi Kekkilän neljästä kompostointilaitoksesta, joka on varsinainen kiertotalouden kehto. Alueella käsitellään valtava määrä erilaisia jätevirtoja, jolloin toisen ylijäämä muuntuu toisen raaka-aineeksi.
Kekkilä on kehittänyt siellä esimerkiksi uudenlaista kompostia paikallisen biokaasulaitoksen ja metsäteollisuuden sivutuotteista. Kekkilän oman kompostoinnin sivutuotteena syntyvä typpipitoinen hajukaasujen pesurivesi taas menee hyötykäyttöön läheiselle UPM:n Kaukaan sellutehtaalle, jossa sillä korvataan typpilannoitetta: Tehtaan jätevedet puhdistetaan bakteereilla, joita tuotetaan typen avulla. Kekkilän kompostointilaitoksen pesurivesi korvaa prosessissa neitseellistä typpeä, jonka tuotanto vaatisi muun muassa runsaasti maakaasua.
Aivan toisenlainen esimerkki löytyy Itämeren rannikolta. Kekkilä on mukana John Nurmisen Säätiön ja Metsähallituksen rannikkoruokohankkeessa, jossa meren rannoilta niitetystä ruo’osta kehitetään yhteisvoimin toimivaa tuotantoketjua uudelle kasvualustan raaka-aineelle.
Rantoja niittämällä saadaan palautettua perinneympäristöjä ja poistettua Itämerestä rehevöittävää ruokoa: Hehtaarin ruokokasvusto voi sisältää jopa 10 kg fosforia, 100 kg typpeä ja yli kaksi tonnia hiiltä.
Jos niitetylle ruo’olle onnistutaan yhdessä kehittämään hyötykäyttö, saadaan sekä luontopositiivisia että ilmastopositiivisia vaikutuksia, koska massalla voidaan kasvihuoneviljelyssä korvata hiilipäästöjä aiheuttavan turpeen ja uusiutumattomista raaka-aineista valmistetun kivivilla-alustan käyttöä. Niiton jälkeen rantaveteen ei myöskään jää mädäntymään ruokomassaa, josta voi vapautua metaania.
Mukana kehittämishankkeessa on useita ELY-keskuksia, kyläyhdistyksiä ja muita paikallistoimijoita sekä yrityksiä. Kekkilän rooli on ruokokasvualustan valmistaminen ja testaaminen.
”Olemme jo koekäsitelleet ruokoa, tehneet kompostointikokeiluja ja pian käynnistämme kasvatuskokeilut. Tässä hankkeessa on kuitenkin pääosassa koko toimitusketjun rakentaminen. Monet materiaalit ovat ominaisuuksiltaan ihan käyttökelpoisia, mutta esimerkiksi tuotantopaikkojen sijainti ja saatavuus vaikuttavat siihen, saadaanko niistä aikaan kaupallisesti kannattava tuote”, Kankainen sanoo.
Kestävyyssiirtymän toteuttaminen on käytännössä juuri tämän kaltaista kokeilemista ja rakentamista yhdessä.
“Sammaloitumaan tässä ei ehdi. Etsimme koko ajan erilaisia yhteistyökumppaneita ja uusia materiaalivirtoja, testaamme ja kehitämme teknologioita ja tuotteistamme. Työ tuntuu merkitykselliseltä. Tässä näkee konkreettisesti, miten paljon neitseellisiä materiaaleja pystytään korvaamaan viisaalla materiaalien hyötykäytöllä”, Kankainen tiivistää.
Juttusarjassa kerromme, kuinka Kekkilä toteuttaa kiertotaloutta. Tässä sarjan ensimmäisessä osassa suurennuslasin alla on elämän eliksiiri, multa. Pohdimme, mitä kestävä multa oikein on ja kerromme, mistä me nyt kasvualustoja teemme.
Lue juttusarjamme 3. osa: Tuttu puutarha- ja mökkikompostori tehdään nyt kierrätysmuovista
ja 1. osa: Kekkilä pienentää ympäristökuormaa kiertotalouden mukaisilla tuotteilla