Näin istutat kukkasipulit
Erilaisia kukkasipuleita istutetaan maahan ja ruukkuihin elokuun lopulta aina maan jäätymisen asti. Parasta olisi, jos mukulat ja sipulit ehtisivät juurtua hieman ennen maan jäätymistä.
Kukkasipulit istutetaan lajista riippuen 5-30 cm syvyyteen. Oikea istutussyvyys- ja etäisyys löytyy yleensä kukkasipulipakkauksesta, ja ne voi myös helposti tarkistaa Kekkilän Kasvikirjastosta.
Huolehdi kasvualustan läpäisevyydestä
Kukkasipulit pitävät siitä, ettei maa olisi lumien sulamisen aikaan kovin märkää. Savimailla maata voi parantaa sekoittamalla kuoppaan Ruukkusoraa. Hiekkaisilla mailla tätä ei tarvitse tehdä.
Lisää uutta multaa ja istuta
Istutuspaikan multaa parannetaan Kekkilä Puutarhamullalla. Multa sekoitetaan maahan noin 30 cm syvyydeltä. Sopiva multapaksuus on yleensä 30 cm ja istutettavat sipulit asetetaan kuoppaan 2-3 kertaa sipulin korkeudelle.
Istuta sipulit niin, että sipulin tai mukulan pinnassa näkyvät kuivahtaneet juuret ovat sipulin alapuolella ja terävä kärki osoittaa ylöspäin. Sipulit osaavat kyllä kasvaa ylöspäin, vaikka jokunen sipuli väärinpäin menisikin.
Lannoite varmistaa seuraavien vuosien kukintaa
Kun sipulit on istutettu, voi niiden lomaan ripotella Kekkilä Kukkasipuliravinnetta tai Kekkilä Kevätlannoite PLUS+ -lannoitetta. Tulevina keväinä sipulikukille annetaan lannoitetta aina ennen kukintaa, jolloin ne varastoivat voimaa tulevien vuosien kasvua varten. Lannoitteeksi käy silloin Kekkilä Kukkasipuliravinne tai Kekkilä Kevätlannoite PLUS+.
Tutustu mielenkiintoisiin sipulikukkiin
Runoilijanarsissi
Runoilijanarsissi, Narcissus poeticus eli valkonarsissi on kestävä, vanhan ajan narsissilaji. Se on monivuotinen sipulikasvi, joka kasvaa 25-40 cm korkeaksi. Tuoksuvan kukan kehälehdet ovat valkoiset, keskusta eli lisäteriö on pieni, keltainen, punareunainen tai oranssi.
Runoilijanarsissit viihtyvät aurinkoisilla ja puolivarjoisilla kasvupaikoilla. Hyvä maaperä on hiekkapitoinen, ravinteikas multamaa. Narsissit talvehtivat kasvupaikassa, joka on hyvin ojitettu eikä vesi jää seisomaan.
Orkideanarsissit
Orkideanarsissi, Narcissus Triandrus-ryhmä on sipulikasvi, jonka kukkavarressa on tavallisesti 2-6 voimakkaasti tuoksuvaa kukkaa. Kukat ovat nuokkuvat ja kehälehdet ovat jonkin verran taaksepäin kääntyneet. Useimmat orkideanarsissit kasvavat 20-30 cm korkeiksi.
Orkideanarsissit kukkivat touko-kesäkuussa.
Suositulla ’Thalia’- lajikkeella on useita puhtaan valkoisia nuokkuvia kukkia kunkin kukkavarren yläosassa.
Parvitulppaani
Parvitulppaani on elinvoimainen pieni tulppaani, joka lisääntyy sekä siementen että sivusipulien kautta. Sillä on monta kukkaa kussakin varressa. Kukat ovat kaksivärisiä, kelta-valkoisia, ja ne avautuvat auringonpaisteessa kokonaan.
Helppohoitoiset parvitulppaanit sopivat istutettaviksi perennapenkkeihin, kivikkoryhmiin, astiaistutuksiin ja luonnonpuutarhaan. Parvitulppaanit viihtyvät aurinkoisella ja puolivarjoisella kasvupaikalla.
Vihreäraitatulppaani
Vihreäraitatulppaanit, Tulipa Viridiflora -ryhmä kuuluvat tarhatulppaaneiden ryhmään.
Viridiflora-ryhmän tarhatulppaanin kukat ovat keskeltä vihreäraitaisia. Vihreäraitatulppaanit kukkivat loppukeväästä ja ovat melko matalia lajikkeita.
Lajikkeista suosituin on valkovihreä ’Spring Green’, joka on noin 45 senttiä korkea. Muita lajikkeita esimerkiksi vaaleanpuna-vihreä ’Groenland’, puna-vihreä ’Hollywood Star’, kelta-vihreä ’Yellow Spring Green’ ja lila-vihreä ’ Violet Bird’.
Liljatulppaani
Liljatulppaanin kukat ovat nimensä mukaisesti liljan muotoisia. Ne ovat usein korkeita ja siroja tulppaanilajikkeita. Kukat ovat pitkät ja hoikat ja suipot terälehdet taipuvat hiukan taaksepäin.
Liljatulppaanit viihtyvät sekä aurinkoisella että puolivarjoisalla paikalla. Varjoisemmassa paikassa kukinta alkaa myöhemmin, mutta kestää kauemmin.
Kokeile kauniita ja herkkiä pikkusipuleita
Kesälumipisara
Kesälumipisara eli suvikello on narsissikasveihin kuuluva monivuotinen sipulikasvi. Suvikello kasvaa n. 30-50 cm korkeaksi. Kukkavarren päässä kasvaa usean kukan kimppuna kellomaisia, nuokkuvia, valkoisia kukkia.
Kukkien kuihduttua kasvuston annetaan lakastua rauhassa, jotta ravinteet varastoituvat takaisin sipuliin. Kesälumipisaraa voidaan lisätä jakamalla kasvusto keväällä tai syksyllä tai siemenistä.
Kirjopikarililja
Kirjopikarililja, Fritillaria meleagris, on pieni sipulikasvi, jonka kauniit, nuokkuvat, maljamaiset kukat ovat punavioletin- tai ruskean ja vaaleanpunaisen ruudullisia tai valkoisia. Kuhunkin siroon varteen avautuu touko-kesäkuussa yksi 3-4 cm kokoinen kukka.
Kirjopikarililja sopii istutettavaksi perennaryhmiin, pensaiden joukkoon, luonnonläheiseen puutarhaan, kukkaniityille ja vesiaiheiden ääreen.
Kirjokevättähti
Kirjokevättähti, Scilla forbesii (Chionodoxa luciliae) on sipulikasvi, joka kukkii runsaina kasvustoina sinivalkoisin kukin varhain keväällä huhti-toukokuussa. Matala, 10-15 cm korkea kasvusto leviää nopeasti siemenistä ja sivusipuleista kukkamatoksi.
Kirjokevättähti sopii istutettavaksi pensaiden ja puiden alle, perennapenkkeihin ja nurmikon laitamille. Kirjokevättähti viihtyy aurinkoisessa ja lievästi varjoisassa kasvupaikassa.
Näiden sipulikukkien tuoksua myyrät vieroksuvat
Ukkolaukka
Ukkolaukka, Allium ’Purple Sensation’ on sipulikasvi, joka kukkii kesäkuussa voimakkaan purppuranvioletein pallomaisin kukinnoin. Kukinnon läpimitta on 10-15 cm. Ukkolaukat houkuttelevat perhosia luokseen ja ne sopivat kuivakukiksi.
Koristeelliset, vihreät hedelmystöt kestävät pitkään. Laukkalajien sipulit karkottavat hajullaan tehokkaasti myyriä sekä muita pieniä jyrsijöitä.
Keisarinpikarililja
Keisarinpikarililja, Fritillaria imperialis eli keisarinkruunu on komea, monivuotinen sipulikasvi, joka kukkii toukokuussa. Keisarinpikarililja kukkii keltaisin, oranssein tai punaisin pikarimaisin kukin ja se on perinteinen sipulikukka suomalaisissa pihoissa.
Keisarinpikarililja sopii istutettavaksi esimerkiksi perennaryhmään tai pensaiden joukkoon.
Keisarinpikarililjan uskotaan karkoittavan myyriä voimakkaan tuoksuisen sipulinsa avulla, jonka takia sitä on käytetty kukka- tai kasvimaassa myyrien karkottajana.
Lisää sipulikukkia löydät Kekkilän Kasvikirjatosta.
