Luonnon kanssa sopusoinnussa
Vanhat kookkaat puut ja pensaat kertovat historiasta ja vanhoista istutuksista. Puutarhuri Chatarina Munckin ja hänen miehensä Kim Lindholmin hehtaarin kokoisessa puutarhassa on ajan kerroksellisuutta ja luonnon lumoa. Norrgårdin tila onkin siirtynyt isältä pojalle 1930-luvulta lähtien. Chatarina ja Kim ovat hoitaneet puutarhaansa nyt parinkymmenen vuoden ajan. Aluksi Chatarina halusi puutarhaansa kukkia ja kasvimaan. Muuttokuormassa matkasi Chatarinan itse siemenestä kasvattamia taimia. Inspiraation lähteenä ovat olleet englantilaiset puutarhat, joita he ovat saaneet ihastella puutarhamatkoilla. Myös Hannu Sarenströmin puutarhan rento ja vapaa tunnelma ja maisemasuunnittelija Piet Oudolfin luomat maisemalliset puutarhat viehättävät Chatarinaa.
”Huomaan myös arvostukseni luontoa ja luonnollisuutta kohtaan nousseen isompaan osaan ja annan luonnon osallistua puutarhaan. Toki kitken kasveja, mutta annan paikoitellen luonnonkasvien kylväytyä ja olla osana puutarhan istutuksia.”
Kuin yhtä kukkaniittyä
Vanhan talon edustalle luotu kukkameri kukkii rennosti kesäisessä asussa. Tunnelma on kuin kukkamaalauksesta, jossa kukkivat perennat ja heinät vuorottelevat laajana alueena. Joukkoon mahtuu kauneudeksi ja tuoksuksi myös helppohoitoisia pensasruusuja. Näkymät ovat Chatarinalle tärkeitä. Laajat istutusalueet ja kasvien toistuminen lisäävät maisemallista vaikutelmaa ja maalauksellisuutta.
”Osa niittymäisen alueen kasveista on hävinnyt, osa on ottanut itselleen tilaan, kuten esimerkiksi kurjenpolvet. Ne ovat yleensäkin melko voimakaskasvuisia moniin muihin perennoihin verrattuna. Tämä on toisaalta hyvä puoli, toisaalta huono. Myös harmaankäenkaali leviää siementäen ja valtaa alaa.”
Chatarina leikkaa kurjenpolvien ja harmaakäenkaalin kukinnot pois ennen kuin ne siementävät ja leviävät valtoimenaan. Muuten kasvit saavat suurelta osin elää luonnolliseen tapaan ja istutus elää kasvillisuuden kehityksen mukaan. Monilajisen ja kerroksellisen sekaistutuksen hyvänä puolena on, että istutus sopeutuu kunkin kasvukauden erilaisiin olosuhteisiin joustavasti. Joku kasvi selviää paremmin, mutta istutus näyttää aina hyvältä.
”Tämä dynaaminen istutus elää ja kehittyy koko ajan. Kukintaa riittää siinä koko kasvukaudeksi. Tunnelma on niittymäinen ja alue houkuttaa päiväperhosia, kimalaisia, mehiläisiä ja kukkakärpäsiä.”
Chati on istuttanut alueeseen kevään iloksi kevättähteä, krookuksia ja tulppaaneja. Niiden jälkeen aloittavat kukinnan niittymäiset perennat. Muutamia pioneja on myös istutuksessa. Loppukesää kohden heinät tuovat alueeseen rentoutta ja lisää niityn tunnelmia.
”Annan myös luonnonvaraisten heinien kasvaa alueessa, mutta ne ovat usein voimakkaampia kasveja leviämään ja siementämään, joten rajoitan siementämistä leikkaamalla röyhyt pois ennen siementen kypsymistä.”
Muuten Chatarina hoitaa laajaa kukka-aluetta rennolla otteella. Keväinen siivous sujuu lempeällä kädellä. Välillä hän jättää kuivuneet perennojen varret maatumaan, toisinaan vie kompostiin. Joskus kevätpuuhiin kuuluu myös kitkentä, mutta tiiviiksi ja täyteläiseksi kasvanut alue ei anna edes sijaa rikkakasveille.
”Ja mikä ylipäätään on kenellekin rikkakasvi. Kaikille kasveille on paikkansa. Saatan jonkun voikukan poistaa, mutta en koe esimerkiksi suolaheinää rikkakasvina omassa puutarhassani. Sehän on sitä paitsi kaunis niityn tunnelmiin”, tuumaa Chatarina.
Kerros kerrokselta
Chatarina on istuttanut puutarhaan runsaasti erilaisia koristepensaita, jotka saavat kasvaa toisaalta vapaasti kasvavina, toisaalta osaa hän muotoilee.
”Pidän leikatuista muodoista, jotka tuovat kontrastia rennosti kasvaviin, luonnollisempiin kasveihin. Olemme leikanneet muotoon erilaisia havuja. Pallotuijan pyöreä muoto pysyy pyöreänä ilman leikkaustakin. Monia koristepensaita, esimerkiksi angervoita leikkaan ja kevyesti muotoilen, vaikka en varsinaisesti ajattele niitä muotoon kasvatettavina.”
Istutuksissa on runsautta ja kerroksellisuutta, puiden ja pensaiden alla on tilaa matalammille kasveille. Kerroksellisuus ja runsaus onkin Chatarinan mieleen. Kerroksellisilla istutuksilla maa on myös peitettynä eikä anna sijaa rikkakasvien leviämiselle. Maa pysyy kasvillisuusalueissa myös kosteampana. Kerroksellisessa istutuksessa voi olla maanpeittona erilaisia mattomaisesti leviäviä perennoja, koristepensaita tai kookkaampia perennoja, joiden ylle kaartuvat korkeat koristepensaat tai puut.
”Savimaan kitkeminen kuivalla on aivan toivotonta. Istutusalueita on helpompi hoitaa, kun sijaa ei ole rikkakasveille. Katteet ja kaikki kuiva orgaaninen aines, kuten syksyllä tippuneet lehdet ja perennojen kuivat varret, auttavat maata pysymään kosteampana ja aikanaan maatuvat, lisäävät maan humuspitoisuutta ja elävöittävät maata.”
Peltokorte on täällä Chatarinan mielestä ehkä suurin vitsaus, mutta Chatarina yrittää selvitä sen kanssa käyttämällä peltokortetta lannoitteeksi.
”Myös korkeat perennnat jättävät peltokortteen alleen eikä se näy”, hän nauraa.
Tasapainoilua
Puutarhassa näkyy luonto. Ympärillä on linnunlaulua, pörriäisten surinaa. Kuunliljoista voi löytää lehtokotiloita, jotka ovat löytäneet tiensä puutarhaan ja kuunliljojen kimppuun lähipelloilta.
”En tee niille oikeastaan mitään. Joskus nappaan pois ja heitän takaisin pellolle. Olen antanut niiden olla, ovathan ne meidän luonnonvaraisia lehtomaan eliöitä ja olen itse tänne lehtomaista puutarhaolosuhdetta luonut.”
Tasapaino luonnon ja rakennetun puutarhan välillä on täällä häilyvä. Chatarina kuvaakin suhdetta tasapainoiluksi, jossa hyvä ja paha näyttäytyvät, mutta kaikkeen on merkitys.
”Luonnossa kaikki on tasapainoilua. Ei kaikkea kannata hätkähtää.”
Chatarina haaveilee monenlaisista kasveista ja erilaisista puutarhatunnelmista, joista voi siirtyä maailmasta ja tunnelmasta toiseen. Luonnon kannalta erilaisten kasvien käyttäminen on myös hyvä asia. Kasvillisuus tarjoaa elintilaa, suojapaikkoja ja ravintoakin monille pieneliöille, hyönteisille, linnuille ja nisäkkäillekin.
”Paras hetki puutarhassa on aamuisin. Lempeässä aamuvalossa voi nähdä ja kokea puutarhan ja luonnon heräämisen. Puutarhasta ei saisi mielestäni tulla taas yksi suorittamisen kohde, missä tehdään hampaat irvessä töitä, luontohan on meitä kuitenkin voimakkaampi. Kotipuutarha on paikka ilolle, hyvinvoinnille ja kauneudelle.”
teksti: Johanna Vireaho
kuvat: Hanna Marttinen